Mika Vauhkalan koronapassivalituksen jättäminen tutkimatta on herättänyt sosiaalisessa mediassa runsaasti kysymyksiä. Päätös ei kuitenkaan tarkoita, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin olisi tutkinut koko kiistan ja todennut Suomen menetelleen oikein. Valtaosa EIT:lle tehdyistä valituksista ei koskaan etene varsinaiseen asiakäsittelyyn.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eli EIT:n viralliseen asianseurantapalveluun kirjattiin 13. toukokuuta 2026 päätös, jonka mukaan Mika Vauhkalan valitus jätettiin tutkimatta.
Tieto on herättänyt sosiaalisessa mediassa kysymyksiä siitä, miksi valitusta ei tutkittu, voiko päätös vielä muuttua ja tarkoittaako ratkaisu sitä, että EIT olisi hyväksynyt Suomen tuomioistuinten ratkaisut.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Näin pitkälle rekisterimerkinnästä ei kuitenkaan voida päätellä.
EIT:n mukaan tutkimatta jättäminen tarkoittaa, ettei valitus täyttänyt kaikkia tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Tällöin tuomioistuin ei ryhdy ratkaisemaan valituksen varsinaista sisältöä eli sitä, onko Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua oikeutta loukattu. EIT kertoo myös, että tutkimatta jättämistä koskeva päätös on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta.
Yli 90 prosenttia valituksista jätetään tutkimatta
EIT ei ole kansallisten tuomioistuinten yläpuolella toimiva yleinen muutoksenhakutuomioistuin. Sen tehtävänä ei ole käsitellä uudelleen kaikkia kansallisissa oikeusasteissa hävittyjä riitoja tai korjata jokaista mahdollista lain soveltamiseen liittyvää virhettä.
LUE MYÖS: Mika Vauhkalan koronapassivalitus jätettiin tutkimatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
Tuomioistuimen omien hakemusohjeiden mukaan yli 90 prosenttia käsitellyistä hakemuksista todetaan sellaisiksi, ettei niitä voida ottaa tutkittavaksi.
Vuonna 2025 EIT jätti tutkimatta tai poisti käsittelyluettelostaan yhteensä 31 562 hakemusta. Näistä 27 488 ratkaistiin yhden tuomarin kokoonpanossa. Samana vuonna 11 587 hakemusta annettiin tiedoksi vastaajavaltiolle, ja tuomioita annettiin 7 011 hakemuksen osalta. Osa luvuista sisältää samaan tuomioon yhdistettyjä hakemuksia, joten niitä ei voi suoraan käyttää yksittäisen hakemuksen onnistumistodennäköisyyden laskemiseen. Ne osoittavat silti, kuinka voimakkaasti asioita karsitaan menettelyn alkuvaiheessa. Lisäksi 8 300 hakemustiedostoa suljettiin vuonna 2025 jo hallinnollisesti. Näistä 93 prosentissa hakemus ei täyttänyt tuomioistuimen lomaketta ja sen sisältöä koskevia vaatimuksia.
EIT ei ole ”neljäs oikeusaste”
Valittajan on osoitettava, että kyse on nimenomaan ihmisoikeussopimuksessa tai sen lisäpöytäkirjoissa turvatun oikeuden loukkauksesta.
Pelkkä tyytymättömyys kansallisen tuomioistuimen ratkaisuun ei riitä. EIT ei yleensä arvioi uudelleen todistajien uskottavuutta, näyttöä tai kansallisen lain tulkintaa vain siksi, että hakija katsoo tuomioistuimen päätyneen väärään tulokseen.
Valituksen on lisäksi täytettävä useita ehtoja. Hakijan on muun muassa oltava väitetyn loukkauksen henkilökohtainen ja välitön uhri, kaikki tehokkaat kansalliset oikeussuojakeinot on lähtökohtaisesti käytettävä ja valitus on toimitettava EIT:lle neljän kuukauden kuluessa lopullisesta kansallisesta ratkaisusta. Valituksen täytyy myös kohdistua sopimusvaltioon ja kuulua ihmisoikeussopimuksen soveltamisalaan. (EIT)
Valitus voidaan jättää tutkimatta myös silloin, kun se katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämä ei välttämättä tarkoita, että hakijan kokemus tai hänen esiin nostamansa yhteiskunnallinen kysymys olisi merkityksetön. Juridisesti se tarkoittaa, ettei valituksessa ole EIT:n arvion mukaan riittävää perustaa ihmisoikeussopimuksen mukaiselle jatkokäsittelylle.
Tutkimatta jättäminen ei ole vapauttava tuomio Suomelle
Vauhkalan tapauksessa ei ole julkisesti tiedossa, millä täsmällisellä perusteella valitus jätettiin tutkimatta. EIT:n julkisessa asianseurantapalvelussa näkyvät päätöksen päivämäärä ja lopputulos, mutta eivät ratkaisun perustelut.
Siksi tällä hetkellä ei voida sanoa, johtuiko ratkaisu esimerkiksi toimivaltaan, valituksen perusteluihin, ihmisoikeussopimuksen soveltamisalaan tai johonkin muuhun tutkittavaksi ottamisen ehtoon liittyvästä seikasta.
LUE MYÖS: Koronapassikiista tuhosi Mika Vauhkalan talouden – ”Vapaustaistelu ei saa olla tän hintaista”
Tutkimatta jättämistä ei myöskään pidä kuvata tuomioksi, jossa EIT olisi perusteellisen arvioinnin jälkeen todennut, ettei Vauhkalan oikeuksia loukattu. EIT:n oman kuvauksen mukaan tutkimatta jätetty hakemus hylätään ilman asian aineellisen sisällön tutkimista.
Voiko asia vielä kääntyä?
Tutkimatta jättämistä koskeva päätös on EIT:n mukaan lopullinen, eikä siitä ole valitusoikeutta. Jos julkinen rekisterimerkintä vastaa tehtyä päätöstä, sama valitus ei siis enää etene EIT:ssä varsinaiseen käsittelyyn.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
EIT:n nykyisten menettelysääntöjen mukaan yhden tuomarin tutkimatta jättämispäätöksen tulee sisältää lyhyt perustelu ja se on toimitettava hakijalle. Myös komitean päätösten on oltava perusteltuja.
Vauhkala on kertonut, ettei hän tai hänen edustajansa ollut saanut päätösasiakirjaa. Tämän vuoksi avoinna on edelleen, mikä tutkimatta jättämisen täsmällinen peruste oli ja miksi päätöstä koskeva ilmoitus ei hänen mukaansa tavoittanut asianosaista.
Se on eri kysymys kuin se, onko EIT:n virallisessa asianseurantapalvelussa päätöstä koskeva merkintä. Rekisterin mukaan ratkaisu tehtiin 13. toukokuuta 2026. Päätösasiakirjan puuttuminen Vauhkalan hallusta ei itsessään tarkoita, että asian käsittely olisi edelleen kesken tai että ratkaisu olisi myöhemmin automaattisesti muuttumassa.
