Maailman Talousfoorumin, World Economic Forumin (WEF) vuosittainen kansainvälinen kokous alkoi maanantaina Davosissa, Sveitsissä. Kokous kerää yhteen 3 000 osallistujaa 130 maasta – poliittisia ja taloudellisia yritysjohtajia. Tapahtuma on vaikutusfoorumi, jossa maiden ja yritysten johtajat keskustelevat globaaleista haasteista
Davos 2026 kokouksen teema on ”Dialogin Henki”. Davos 2026-kokous Sveitsissä 19.–23.1.2026 keskittyy talouden vakauteen, kauppakysymyksiin, teknologiaan ja tekoälyyn sekä monenkeskiseen yhteistyöhön. Keskusteluissa käsitellään aiheita kuten ilmastonmuutos, energian saatavuus, geopoliittinen epävakaus ja kansainvälinen talouskasvu.
WEF Davos-kokous yhdistää eri maiden ja sektorien näkökulmat ja (WEF) edistää globaalia yhteistyötä poliittisten ja taloudellisten johtajien välillä. World Economic Forum edistää ns. “neljättä teollista vallankumousta”: teollisuuden, talouden ja yhteiskunnan digitalisoitumista, tekoälyn ja automaation laajaa käyttöönottoa sekä globaalien tuotanto- ja palveluketjujen uudelleenjärjestelyä teknologian ehdoilla.
Talouden riskit ja geopolitiikka keskeisiä aiheita
Davos 2026 kokouksessa käsitellään talous- ja kauppateemoja, kuten menossa olevat tullikiistat ja globaaleihin markkinoihin liittyvät strategiat. Talousfoorumin arvioiden mukaan geopoliittis-taloudellinen vastakkainasettelu, (geoeconomic confrontation), on merkittävin lyhyen aikavälin riski sotien jälkeen. Keskusteluissa pohditaan, miten kauppapakotteet ja tullit muokkaavat maailmantaloutta ja kansainvälisiä suhteita.
Talousjohtajat etsivät yhteistyön ratkaisuja, jotka tukevat vakaata talouden kasvua. Samalla yritysjohtajat voivat kuitenkin lobata ja vaikuttaa poliitikkoihin, edistää omia liiketoimintaetujaan ja luoda kauppoja ja sopimuksia, usein ilman julkista valvontaa tai läpinäkyvyyttä.
Davos-kokous on tiukasti suojattu ja vartioitu: turvallisuutta valvoo 5 000 turvahenkilöä, joiden lisäksi on droonivalvonta ja ilmatilan rajoitukset. Turvallisuuskysymykset ovat tärkeitä korkean profiilin vieraille ja maailman poliitisille johtajille.
Teknologia, tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin
Kokouksessa tarkastellaan myös tekoälyn ja digitalisaation vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoihin. Keskusteluissa painotetaan innovaatioiden vastuullista hyödyntämistä, investointien ohjaamista tulevaisuuden teknologioihin ja työntekijöiden kouluttamista uuteen työympäristöön. Teknologian murros nähdään sekä mahdollisuutena että riskinä, jonka hallitsemiseen tarvitaan globaalia yhteistyötä.
Suomesta merkittävä edustus
Presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen ja ulkomaankauppa‑ ja kehitysministeri Ville Tavio edustavat Suomea WEF:n vuosikokouksessa. Valtonen osallistuu keskusteluihin rauhasta ja turvallisuudesta, muun muassa Ukrainan tilanteesta. Tavio esittelee Suomen innovaatioita ja vientimahdollisuuksia kansainvälisille sijoittajille ja yhteistyökumppaneille, korostaen pohjoisten maiden roolia globaaleissa toimitusketjuissa.
Kallis kerho
Liike‑elämän edustajat ja yritysjohtajat maksavat WEF:lle itse vuosijäsenyydet (60 000-600 000 euroa) ja osallistumismaksun (elite badge / delegate pass) noin 28 000 euroa. Valtion edustajat ja poliitikot eivät maksa WEF:lle itse osallistumismaksua. Poliitikot ja presidentit kutsutaan WEF-kutsuvieraina. Valtio kustantaa matkat, majoituksen ja muut kulut verovaroin, koska osallistuminen Davokseen katsotaan virkatehtäviksi.
Korkeat kustannukset tekevät Talousfoorumista eksklusiivisen poliittisen ja taloudellisen eliitin vaikuttamisen foorumin, sulkien tavalliset kansalaiset ja pienet kansalaistoimijat, järjestöt ulkopuolelle.
WEF:iä on kritisoitu siitä, että kokous edistää päätöksiä, jotka hyödyttävät suuryrityksiä ja rikkaita valtioita. Monet kansalaisyhteiskunnan toimijat näkevät foorumissa vaikutusvallan epätasapainoa.
Maailman talousfoorumi WEF: yksityinen järjestö ja poliittista vaikutusvaltaa
World Economic Forum (WEF) on saksalaisen insinöörin ja ekonomistin Klaus Schwabin vuonna 1971 perustama yksityinen järjestö – alkuperäiseltä nimeltään European Management Forum eli Euroopan johtamisfoorumi. Nimensä mukaisesti WEF:illä onkin vahva vaikutus kansainväliseen politiikkaan ja talouteen – kuitenkin ilman julkista läpinäkyvyyttä tai demokraattista prosessia. WEF:n kokousten sisältöjä ja keskusteluja ei yleensä julkisteta. Kokouksista julkaistaan joitakin videoita ja yhteenvetoja, mutta ne antavat vain rajallisen kuvan kokoussisällöstä.
Young Global Leaders ‑ohjelma kouluttaa valikoidusti
Vaikka Maailman talousfoorumia pidetään vain keskustelufoorumina, sen vaikutus Suomenkin politiikkaan on kuitenkin syvä. World Economic Forum kouluttaa valikoimiaan nuoria globaaleja johtajia Young Global Leaders ‑ohjelman kautta. Edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marin kouluttautui WEF:n Young Global Leaders ‑ohjelmassa (2020–2023), joka tarjosi hänelle henkilökohtaisesti globaaleja verkostoja ja koulutusta ja pääsyn globaaleihin vaikutuspiireihin. Tämä on demokratian näkökulmasta kuitenkin kyseenalaista, koska YGL-koulutusohjelma avaa samalla WEF:ille yksityisenä järjestönä suoraa vaikutusvaltaa kansallisvaltioiden sisäiseen politiikkaan. Kouluttamisensa poliitikkojen kautta WEF vaikuttaa ja lobaa itsenäisten valtioiden politiikkaa julkisten ja demokraattisten instituutioiden ulkopuolelta.
Maailman Talousfoorumin vaikutus on laaja – maailman tärkeimmillä päättäjäpaikoilla toimii WEF:in kouluttamia Nuoria Globaaleja johtajia. Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock, Belgian pääministeri Alexander De Croo, Itävallan entinen liittokansleri Sebastian Kurz, Ruotsin entinen EU‑asioiden ministeri Birgitta Ohlson, Suomen entinen pääministeri Sanna Marin, Uuden‑Seelannin entinen pääministeri Jacinda Ardern ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ