Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää laajaa kymmenen kohdan kokonaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi tulevalla hallituskaudella. THL:n mukaan sote-järjestelmän kehittämisessä olisi nyt keskityttävä palveluihin, niiden vaikuttavuuteen ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
THL mukaan tähän asti sote-järjestelmän kehittämisessä ja ohjaamisessa ovat korostuneet säästöt ja valtiontalouden näkökulmat. Laitos katsoo, että talouden reunaehdoista huolimatta keskustelun painopistettä pitäisi siirtää siihen, millaisia palveluita julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto tarjoaa ja millä perusteilla.
”On selvää, että julkisen talouden tilanne jatkuu vaikeana, ja tämä näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Taloudellisten reunaehtojen sisällä olisi kuitenkin pystyttävä kehittämään myös sote-palvelujen sisältöä eli sitä, millaiset palvelut tuovat eniten terveyshyötyä ja kuinka laajasti julkinen puoli tarjoaa erilaisia palveluita”, THL:n ylijohtaja Piia Aarnisalo sanoo.
THL nostaa muistiossaan esiin, että väestön luottamus sekä terveys- että sosiaalipalveluihin on laskenut 2020-luvulla. Laitoksen mukaan palveluiden laatu ja asiakaskokemus eivät ole heikentyneet, mutta luottamuksen lasku on silti vakava merkki siitä, että kansalaisten usko sote-järjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen on heikkenemässä.
THL haluaa taas vanhukset piikille – rokotteiden teho romahtaa viikoissa, haitoista vaietaan
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen rooli yhteiskunnassa on hyvin merkittävä, ja luottamuksen puute sote-järjestelmään voi heikentää ylipäänsä osallisuuden kokemusta ja luottamusta yhteiskuntaan”, sanoo THL johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
THL ehdottaa, että sote-järjestelmän suuret linjaukset valmisteltaisiin koko hallituskauden ajan parlamentaarisesti. Tämä koskisi muun muassa järjestelmän rakenteita, rahoitusta, priorisointia ja ohjausta. THL:n mukaan lyhytjänteiset hallituskausittain vaihtuvat ratkaisut vaikeuttavat johdonmukaisten uudistusten toteuttamista.
Suomessa aloitti keväällä parlamentaarinen ryhmä, jonka tehtävänä on soten uudistaminen. THL katsoo, että ryhmän työn tulisi jatkua koko seuraavan hallituskauden ajan.
”Parlamentaarinen työ on mahdollisuus vahvistaa kansalaisten luottamusta. Sote-järjestelmän oikeutuksen kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään yhdessä, pitkäjänteisesti ja avoimesti”, Tynkkynen sanoo.
Yksi muistion keskeisimmistä vaatimuksista koskee hyvinvointialueiden tulevaisuutta. THL:n mukaan Suomen on tehtävä selkeä valinta siitä, vahvistetaanko hyvinvointialueiden itsehallintoa vai siirrytäänkö kohti kansallisempaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisuutta.
Nykyisessä mallissa painottuvat THL:n mukaan samanaikaisesti sekä alueiden itsehallinto että vahva kansallinen ohjaus. Tämä on luonut järjestelmään vallan ja vastuun epäsuhtaa, epäselvyyksiä ja katkoksia.
”Näitä valintoja on vaikea tehdä ennen kuin koko järjestelmän suunnasta on päätetty. Vahvistetaanko hyvinvointialueiden itsehallintoa vai siirrytäänkö kohti kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisuutta?”, Tynkkynen toteaa.
Tynkkysen mukaan päättäjien on ratkaistava soten perussuunta seuraavalla hallituskaudella.
”Päättäjien on tehtävä sote-järjestelmän suunnasta ensi hallituskaudella selkeä valinta.”, Liina-Kaisa Tynkkynen täsmentää.
THL nostaa esiin myös julkisen perusterveydenhuollon ongelmat. Muistion mukaan nykyinen rinnakkaisista ja päällekkäisistä järjestelmistä koostuva avosairaanhoidon malli heikentää resurssien tehokasta käyttöä ja synnyttää rakenteellista eriarvoisuutta. THL viittaa tällä julkisen perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja yksityisten palvelujen rinnakkaiseen käyttöön.
Laitos esittää julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseksi uudistusohjelmaa. Sen mukaan olisi arvioitava myös mahdollisuuksia kohdentaa julkista rahoitusta rinnakkaisista järjestelmistä hyvinvointialueiden vastuulla olevaan perusterveydenhuoltoon.
Asiakasmaksujen osalta THL ottaa selkeän kannan: julkista taloutta ei tulisi enää sopeuttaa korottamalla tasasuuruisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Muistion mukaan Suomen asiakasmaksut ovat jo nyt korkeat muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
THL ehdottaa muun muassa, että asiakasmaksujen maksukaton seuranta siirrettäisiin asiakkaalta hyvinvointialueille. Tällä hetkellä asiakkaat vastaavat itse maksukaton täyttymisen seuraamisesta valtaosassa hyvinvointialueita.
Lisäksi THL haluaa jatkaa julkisen palveluvalikoiman määrittelyä. Käytännössä kyse on siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti rahoitettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. THL mukaan priorisointi on arvovalinta, joka kuuluu vaaleilla valituille päättäjille, ei yksin ammattilaisille.
Aarnisalon mukaan palveluvalikoiman määrittelyssä päätöksentekijät tarvitsevat tuekseen vahvaa tutkimustietoa.
”Päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkimustietoa palveluiden vaikuttavuudesta. Tulevalla hallituskaudella olisi tärkeää kehittää palveluiden ja hoitojen kustannusvaikuttavuuden arvioinnin osaamista ja mittareita.”, hän sanoo
THL ehdottaa, että Suomeen perustetaan vahva kansallinen toimija, joka pystyisi arvioimaan ja linjaamaan poliittisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti, mitkä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuuluvat julkiseen palveluvalikoimaan. Tämä voisi tarkoittaa joko täysin uuden toimijan perustamista tai nykyisten toimijoiden mandaatin ja resurssien vahvistamista.
”Tätä varten voitaisiin perustaa täysin uusi toimija tai vaihtoehtoisesti vahvistaa olemassa olevia”, Aarnisalo ehdottaa.
THL:n kymmenen ehdotusta koskevat myös sote-järjestelmän tietopohjan parantamista, laatu- ja vaikuttavuusmittareiden kehittämistä, ikääntyneiden palvelujen kansallista seurantaa, omaishoidon tuen yhtenäistämistä sekä hyvinvointialueiden järjestämis- ja johtamisosaamisen vahvistamista.
