THL julkaisi tiistaina koronarokotussuositukset ensi syksylle. Suosituksessa korostetaan rokotteiden hyötyjä, mutta useita kriittisiä kysymyksiä jää vaille vastausta.
Rokotteen teho variantteja vastaan romahtaa – THL myöntää ongelman
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa tiedotteessa suoraan:
”On todennäköistä, että myös vuoden 2026 aikana ilmaantuu uusia variantteja, jotka kykenevät kiertämään aiemmin muodostunutta immuniteettia.”
Tämä on merkittävä lausunto. Jos uudet variantit kiertävät immuniteetin, miksi mRNA-rokotteita yhä markkinoidaan ratkaisuna?
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että mRNA-rokotteiden teho uusia variantteja vastaan laskee merkittävästi jo viikoissa. Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että XBB.1.5-varianttiin räätälöidyn tehosteen neutraloiva vasta-ainevaste laski dramaattisesti kahden kuukauden sisällä. Cleveland Clinicin laaja tutkimus puolestaan osoitti, että useampi rokoteannos ei välttämättä paranna suojaa – päinvastoin.
Haittavaikutuksista vaietaan taas
THL mainitsee tuoreessa tiedotteessaan ohimennen ”rokotteiden haitat” osana KRAR:n arviointikriteerejä. Konkreettisia lukuja ei esitetä.
Fimean koosteraportti koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksista paljastaa karut luvut: maaliskuuhun 2024 mennessä mRNA-rokotteista oli tehty yli 25 000 haittavaikutusilmoitusta, joista yli 7 000 arvioitiin vakaviksi. Sydänlihastulehdukset, veritulpat, neurologiset oireet ja 194 kuolemantapausta eivät saa tilaa THL:n suosituksia perustelevassa viestinnässä. Tuorein vuonna 2025 julkaistu rokotteiden haittavaikutuskooste vahvistaa ilmoituksia tulleen edelleen – vaikka Fimea toteaakin rutiininomaisesti, ettei ”uusia turvahuolia” noussut.
Euroopan lääkevirasto EMA puolestaan on vahvistanut mRNA-rokotteiden yhteyden sydänlihastulehdukseen erityisesti nuorilla miehillä. Fimean oma lista tuotetietoihin jälkikäteen lisätyistä haittavaikutuksista on pysäyttävää luettavaa: sydänlihastulehdus, sydänpussintulehdus, kasvohalvaus, tromboosit, anafylaksia – kaikki lisätty vasta myyntiluvan myöntämisen jälkeen.
680 tapausta seitsemässä kuukaudessa – onko tässä mitään järkeä?
THL kertoo lisäksi, että syyskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana noin 680 erikoissairaanhoidossa olleella aikuisella todettiin koronavirustartunta. Tämä tarkoittaa keskimäärin alle kolmea tapausta päivässä koko Suomessa.
Vertailun vuoksi: influenssakausi 2024–2025 tuotti pelkästään laboratoriovarmennettuja löydöksiä yli 20 000 – huippuviikoilla jopa 1 500 tapausta viikossa, kuten THL:n influenssatilastokuutiosta käy ilmi. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan influenssa aiheuttaa vuosittain satoja kuolemia, ja THL on aiemmissa raporteissaan arvioinut influenssaan liittyvien ennenaikaisten kuolemien kokonaismääräksi 1 500–2 000 vuodessa – moninkertaisesti koronaan verrattuna. Silti influenssarokotetta ei puolestaan tyrkytetä koko väestölle, eikä influenssaa vastaan ole julistettu pysyvää hätätilaa.
Jos 680 tapausta seitsemässä kuukaudessa on peruste massarokotuskampanjalle, millä logiikalla influenssaan suhtaudutaan täysin eri tavalla?
THL:n koronarokotesuosituksissa ei mainita sanallakaan luonnollista immuniteettia. Suurin osa suomalaisista on jo sairastanut koronan – useat useamman kerran. Tämä on tuottanut laaja-alaisen T-soluimmuniteetin, jonka Nature-lehdessä julkaistut tutkimukset ovat osoittaneet kestävän vuosia.
Mainos
Vanhukset tähtäimessä – heikoimmilta ei kysytä
Tiedotteesta käy kylmäävän selvästi ilmi, kenet THL haluaa ehdottomasti rokotettavaksi. Ykköskohderyhmänä ovat kaikki 80 vuotta täyttäneet, hoivakodeissa asuvat, omaishoidettavat ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevat.
”Iäkkäimmillä vakavan, sairaalahoitoisen koronataudin ja siitä johtuvan kuoleman riski on suurin.”, Nohynek perustelee.
Fimean koronarokotteiden haittavaikutuskoosteeseen on kuitenkin kirjattu 194 kuolemantapausta, joissa potilas menehtyi rokotuksen jälkeen. Valtaosa koski ensimmäistä tai toista annosta – juuri niitä, joita nyt ollaan antamassa yhä uusille vanhuksille varianttiräätälöityinä. Näitä tapauksia ei ole systemaattisesti tutkittu, eikä THL:ää tunnu kiinnostavan.
THL:n oma tilasto paljastaa, että viime kaudella yli 80-vuotiaiden rokotuskattavuus laski hieman ja koko väestössä enää vain 11 prosenttia otti koronarokotteen. THL ei pohdi syytä. Ehkä moni vanhus tai heidän omaisensa on alkanut laskea hyöty-haitta-suhdetta itse, ja lopputulos ei miellytä viranomaisia.
Siksi THL ohjeistaakin: Vanhimmat ensin. Aina vanhimmat ensin.
”Jos on tarvetta porrastaa rokotuksia, ne on perusteltua aloittaa vanhimmista ikäryhmistä.”
Käytännössä tämä tarkoittaa hoivakotien vuodepotilaita, muistisairaita, kotihoidon armoilla eläviä – ihmisiä, jotka eivät itse päätä rokotuksistaan. Päätöksen tekee henkilökunta, omainen tai viranomainen. Tämä on äärimmäisen ongelmallista, kun kyseessä on lääketieteellinen toimenpide, jonka hyöty-haitta-suhde on vähintäänkin kyseenalainen hauraimmilla potilailla, joiden elimistö reagoi rokotteisiin arvaamattomasti.
Tämä ei ole sattumaa. Kun rokotuskattavuus romahtaa valveutuneessa väestössä, THL:n on pakko kohdistaa ja erityisesti vahvistaa kampanjansa niihin, jotka eivät pistä vastaan.
Ketä tässä palvellaan?
THL:n suositukset noudattaa tuttua kaavaa: korostetaan rokotteen hyötyjä, vaietaan haitoista, sivuutetaan luonnollinen immuniteetti ja perustellaan massiivista rokotusohjelmaa tilastollisesti marginaalisella tautitaakalla.
Rokotuskattavuus laskee, mutta THL ei kysy miksi. Ehkä siksi, että vastaus olisi epämiellyttävä: kansalaiset ovat alkaneet laskea hyöty-haitta-suhdetta itse, ja lopputulos ei tue virallista narratiivia.
Kun Pfizerin Comirnaty-rokotteita tilataan jälleen ”varianttiräätälöityinä” ja Nohynek kiirehtii aloittamaan vanhimmista ikäryhmistä – niistä, jotka eivät enää itse päätä – on vaikea välttyä vaikutelmalta, että kyse on enemmän lääketeollisuuden kuin kansanterveyden palvelemisesta.
