Aurinkovoiteita markkinoidaan tuotteina, joiden tehtävänä on suojata ihoa ultraviolettisäteilyn aiheuttamilta soluvaurioilta ja syövältä. Etelä-Carolinan yliopiston tutkijoiden tuore löytö nostaa nyt esiin epämukavan kysymyksen: mitä itse aurinkovoiteessa tapahtuu, kun aurinko alkaa hajottaa ja muuttaa sen sisältämiä aineita?
Environmental Science & Technology Letters -lehdessä vuonna 2025 julkaistu vertaisarvioitu alkuperäistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että kaikki tutkimukseen valitut kaupalliset aurinkovoiteet muodostivat valossa pysyviä vapaita radikaaleja eli PFR-radikaaleja.
Kyse ei ollut pelkästään mineraalivoiteista. Radikaaleja syntyi myös orgaanisia eli niin sanottuja kemiallisia UV-suodattimia sisältävistä tuotteista. Mineraalivoiteet tuottivat niitä kuitenkin kokonaisuutena enemmän. (ResearchGate)
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Reaktio ei loppunut valon sammuttua
Tavalliset reaktiiviset happiyhdisteet ja lyhytikäiset vapaat radikaalit voivat hajota hyvin nopeasti. Tutkimuksessa havaitut PFR-radikaalit käyttäytyivät toisin.
Tutkijat seurasivat aurinkovoidenäytteiden radikaalisignaaleja kymmenen päivän ajan. Mineraaliaurinkovoiteissa signaalin laskennalliseksi 1/e-vaimenemisajaksi saatiin keskimäärin noin 4,3 päivää. Kemiallisissa aurinkovoiteissa vastaava aika oli noin 2,5 päivää.
Mikä on 1/e-vaimenemisaika?
1/e-vaimenemisaika kertoo, kuinka kauan kestää, että mitattu signaali laskee noin 37 prosenttiin alkuperäisestä. Se ei ole sama asia kuin puoliintumisaika. Esimerkiksi 4,3 päivän 1/e-vaimenemisaika vastaa noin kolmen päivän puoliintumisaikaa.
Mineraalivoiteissa radikaalisignaali oli edelleen havaittavissa viikon kuluttua muodostumisesta.
Tulos tarkoittaa, ettei valon käynnistämä kemiallinen ilmiö välttämättä pääty samassa hetkessä kuin aurinkovoide siirtyy varjoon. Ainakin laboratorio-olosuhteissa radikaalit pysyivät tuotteessa päivien ajan valoaltistuksen päättymisen jälkeen.
Tutkimusta johtanut apulaisprofessori Eric Vejerano tiivisti löydöksen Etelä-Carolinan yliopiston tiedotteessa:
”Tiesimme jo, että valoaltistus saa mineraaliaurinkovoiteet muodostamaan hetkellisiä vapaita radikaaleja, mutta tämä tutkimus paljasti niiden voivan tuottaa myös pitkäikäisiä vapaita radikaaleja.”
Vejeranon mukaan ilmiötä voi tapahtua aurinkovoiteen normaalin käytön aikana, mutta vaikutuksia ihmisten ja ympäristön terveydelle ei vielä tunneta.
Mineraalivoiteet eivät selvinneet puhtain paperein
Mineraalivoiteita markkinoidaan usein hellävaraisena, luonnollisena tai turvallisempana vaihtoehtona kemiallisille aurinkovoiteille. Tutkimuksen tulokset eivät tue oletusta, että mineraalipohjaisuus itsessään estäisi radikaalien muodostumisen.
Päinvastoin – neljä testattua mineraalivoidetta tuottivat keskimäärin voimakkaampia PFR-signaaleja kuin kolme orgaanisiin UV-suodattimiin perustuvaa tuotetta.
Tutkijat eivät kuitenkaan havainneet yksinkertaista yhteyttä mineraalien kokonaismäärän ja radikaalituotannon välillä. Tulos viittaa siihen, ettei ratkaisevaa ole vain sinkkioksidin tai titaanidioksidin määrä, vaan koko voiteen koostumus ja eri aineiden väliset reaktiot.
LUE MYÖS: Tuore tutkimus kertoo mitä mRNA-rokotteen piikkiproteiinille tapahtuu sydänsoluissa?
Sinkkioksidivoiteen signaali kaksinkertaistui veden alla
Vesi vähensi radikaalisignaalia useimmissa tutkituissa tuotteissa. Yksi pelkästään sinkkioksidia UV-suodattimena käyttänyt mineraalivoide käyttäytyi kuitenkin päinvastaisella tavalla.
Kun tuotetta säteilytettiin noin senttimetrin syvyydessä veden alla, sen radikaalisignaali oli lähes viisinkertainen verrattuna kahteen muuhun samassa kokeessa testattuun tuotteeseen.
Vielä hätkähdyttävämpi tulos oli se, että sinkkioksidivoiteen vedenalainen radikaalisignaali oli kaksinkertainen ilmassa säteilytettyyn tuotteeseen verrattuna.
Tutkijat eivät vielä täysin ymmärrä mekanismia. Heidän mukaansa UV-säteily ja vesi saattavat muuttaa sinkkioksidihiukkasten pintaa ja synnyttää uusia aktiivisia kohtia, joihin aurinkovoiteen orgaaniset yhdisteet sitoutuvat. Tämä voi vakauttaa radikaalit sen sijaan, että vesi sammuttaisi ne.
Löydös on erityisen merkittävä, koska aurinkovoidetta käytetään runsaasti juuri uidessa, rannoilla ja muissa olosuhteissa, joissa voide joutuu kosketuksiin veden kanssa.
Mainos
Puhtaat mineraalihiukkaset eivät yksin selittäneet ilmiötä
Tutkijat testasivat erikseen myös puhtaita, noin 15 ja 30 nanometrin kokoisia sinkkioksidi- ja titaanidioksidihiukkasia.
Pelkkien mineraalihiukkasten säteilyttäminen ei synnyttänyt samanlaisia PFR-signaaleja ilmassa eikä vedessä.
Tutkijoiden mukaan aurinkovoiteissa havaitut radikaalit syntyivät sen sijaan mineraalihiukkasten pinnalle muodostuneista valokemiallisista reaktiotuotteista tai voiteiden orgaanisesta massasta. Mineraali ei siis välttämättä yksin ole ongelma – ongelma voi syntyä mineraalin ja muun voidekoostumuksen vuorovaikutuksesta.
Radikaalien ESR-ominaisuuksien perusteella niiden orgaaniset lähtöaineet saattoivat olla fenolisia yhdisteitä, joita ei ollut yksilöity tuotteiden ilmoitetuissa tehoaineissa.
Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, että kyse olisi nimenomaan hajusteista, eikä sen perusteella voida väittää yhdisteiden olevan tietoisesti piilotettuja sanan ”parfum” alle.
Myös kemialliset UV-suodattimet tuottivat radikaaleja
Tutkijat tarkastelivat erikseen viittä orgaanista UV-suodatinta: oksibentsonia, avobentsonia, homosalaattia, oktisalaattia ja oktokryleeniä.
Testatuista puhtaista UV-suodattimista eniten PFR-radikaaleja muodosti oksibentsoni. Seuraavina tulivat homosalaatti, oktisalaatti ja avobentsoni. Oktokryleenistä ei tässä kokeessa havaittu piidioksidikontrollin ylittävää ESR-signaalia.
Mitä PFR-radikaali ja ESR-signaali tarkoittavat?
PFR-radikaali (persistent free radical) on pitkäikäinen vapaa radikaali. Tavallisista hyvin lyhytikäisistä radikaaleista poiketen se voi säilyä aineessa huomattavasti pidempään ja osallistua uusiin hapetusreaktioihin vielä valoaltistuksen päättymisen jälkeen.
ESR-signaali on elektronispiniresonanssimittauksessa havaittu merkki parittoman elektronin sisältävistä radikaaleista. Mitä voimakkaampi ESR-signaali on, sitä enemmän näytteessä on mitattavia radikaaleja. Signaalin voimakkuus ei kuitenkaan yksin kerro niiden aiheuttaman terveyshaitan suuruutta.
Tutkijoiden mukaan fenoliryhmiä sisältävät rakenteet näyttivät olevan erityisen alttiita radikaalien muodostumiselle, kun taas molekyylien suuret sivuryhmät saattoivat vaikeuttaa reaktiota.
Tulokset osoittavat, ettei aurinkovoiteita voida jakaa yksinkertaisesti ”hyviin mineraalivoiteisiin” ja ”pahoihin kemiallisiin voiteisiin”. Radikaalien syntyyn vaikutti aurinkovoiteen koko koostumus eli se, mitä aineita voiteessa oli ja miten ne reagoivat keskenään.
Voivatko radikaalit vahingoittaa ihoa?
Oksidatiivinen stressi, hydroksyyliradikaalit ja muut reaktiiviset happiyhdisteet voivat vaurioittaa solukalvojen rasvoja, proteiineja ja DNA:ta. Pitkittynyt oksidatiivinen stressi liittyy muun muassa tulehdukseen, ihon vanhenemiseen ja syövän syntymekanismeihin.
Vejeranon tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, että juuri aurinkovoiteista muodostuneet PFR-radikaalit aiheuttaisivat näitä seurauksia ihmiselle.
Tutkijoiden mukaan PFR-radikaalit ovat itsessään vähemmän reaktiivisia kuin hydroksyyliradikaalit eivätkä todennäköisesti aiheuta suoraa kudosvauriota, elleivät ne pääse elävän kudoksen lähelle. Niiden pitkä elinikä mahdollistaa kuitenkin hapetus-pelkistysreaktiot, joissa voi muodostua uusia hydroksyyliradikaaleja myös ilman valoa.
Lakimatka oikeushenkilöt
Tämä voisi teoriassa ylläpitää oksidatiivista stressiä ihon pinnalla erityisesti silloin, kun ihon suojakerros on vaurioitunut.
Terveellä iholla sinkkioksidi- ja titaanidioksidihiukkasten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu jäävän pääosin ihon pinnalle tai uloimpaan sarveiskerrokseen. Vejeranon ryhmä huomauttaa kuitenkin, että vaurioitunut iho voi käyttäytyä eri tavalla.
Aurinkovoiteiden turvallisuuteen jäi uusi aukko
Tutkimus ei todistanut suoraan, että aurinkovoide aiheuttaa ihosyöpää. Se ei myöskään verrannut voiteen muodostamien radikaalien mahdollista haittaa siihen UV-säteilymäärään, jonka aurinkovoide estää pääsemästä ihoon.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Se paljasti kuitenkin ilmiön, jota aurinkovoiteiden tavanomaisissa suojakerroinmittauksissa ei tarkastella: voide voi itse muodostaa valossa pitkäikäisiä radikaaleja, jotka jatkavat kemiallista toimintaansa vielä säteilytyksen päätyttyä.
Kaikki seitsemän tuotetta antoivat signaalin. Mineraalivoiteet tuottivat sitä enemmän. Sinkkioksidivoiteen signaali voimistui veden alla. Radikaalit säilyivät laboratorio-olosuhteissa päiviä.
