Edunvalvontavaltuutettu voi jatkossa tehdä myös kiinteistöön liittyviä oikeustoimia.
Edunvalvontavaltakirjassa ei tarvitse olla kiinteistöasioiden hoitamisesta enää erillistä määräystä. Halutessaan valtuuttaja voi erikseen rajoittaa tätä oikeutta.
Tähän asti valtuuttajan kiinteistön myyminen ja vuokraaminen on edellyttänyt, että siitä on ollut riittävän yksilöity merkintä edunvalvontavaltakirjassa. Useissa tapauksissa valtuuttaja ei ole tullut ajatelleeksi, että kiinteistöasioiden hoitoon tulee antaa erillinen valtuutus, tai kiinteistön omistajuus on alkanut vasta edunvalvontavaltuutuksen laatimisen jälkeen.
Aikaisemmin valtuutetun tuli hakea holhoustoimelta tai tuomioistuimelta lupa edustaa valtuuttajaa kiinteistökaupassa, minkä jälkeen holhoustoimelta tuli hakea lupa kiinteistön myymiseen. Prosessi on ollut hidas ja aiheuttanut satojen eurojen kustannukset.
Lakiuudistuksen jälkeen valtuuttajan tahto omien kiinteistöjen osalta on suoraan voimassa edunvalvontavaltakirjan perusteella, jolloin lupamenettelyjä tarvitaan vähemmän ja kiinteistöä koskevat asiat hoituvat sujuvammin.
Uusi sääntely koskee lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuja edunvalvontavaltuutuksia.
Ala-ikäisen varallisuuden rekisteröintiraja nousee
Edunvalvottavan alaikäisen varallisuuden rekisteröintiraja muuttuu 20 000 eurosta 30 000 euroon. Raja-arvon ylittyessä hänen omaisuutensa on merkittävä holhousasioiden rekisteriin ja vanhemmille syntyy tilivelvollisuus holhousviranomaiselle.
Tilivelvollisuus tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun toinen vanhempi kuolee ja lapsen osuus perinnöstä ylittää raja-arvon. Vuosittainen tilivelvollisuus on monelle edunvalvojana toimivalle leskelle raskas velvoite, mitä uusi laki keventää. Muutoksen taustalla on myös rahan arvon lasku.
Sähköistä asiointia aiotaan sujuvoittaa
Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut myös helpottaa sähköistä asiointia valtuuttajan puolesta. Tällä hetkellä valtuutettu voi hoitaa taloudellisia asioita Suomi.fi-valtuuksien kautta esimerkiksi OmaVerossa, mutta henkilöä koskevien asioiden hoitaminen sähköisesti on ollut rajoitetumpaa, vaikka ne sisältyisivät hänen tehtäviinsä.
Läheisen asioita hoitava ei voi varata esimerkiksi lääkäriaikoja, uusia reseptejä tai nähdä terveydenhuollon kirjauksia sähköisten palveluiden kautta. Sähköisen asioinnin laajentaminen edellyttää kuitenkin tietosuojasäännösten ja erityislainsäädännön huomioon ottamista ja se tehdään erillisessä hankkeessa.
Edunvalvontapalveluiden tarpeen on arvioitu kasvavan tulevina vuosina. Lakimuutoksilla halutaan vähentää edunvalvontaa hoitavien läheisten sekä valvovan holhousviranomaisen työmäärää, samalla pyrkien turvaamaan valtuuttajan oikeusturvan.
Toimittaja
Leena Kylmänen
