Lääketieteellinen julkaisu Epidemiology on julkaissut koronapiikkien antaman suojan tehokkuutta lapsissa ja nuorissa arvioivan tutkimuksen.
Tammikuussa 2026 lääketieteellinen julkaisu Epidemiology asetti esille tutkimustulokset laajasta tutkimuksesta, jossa arvioitiin koronapiikkien tehoa koronatartunnan estämisessä lapsissa ja nuorissa.
Tutkimuskohteina oli kaksi ikäryhmää, 5-11 vuotiaat lapset ja 12-15 nuoret. Tutkimusmenetelmänä oli verrata yhden koronapiikin ja koronapiikin sekä tehosteannoksen ottaneiden tartuntamääriä sekä terveydentilaa rokottamattomien tilaan. Tutkittavat lapset ja nuoret olivat englantilaisia, ja otanta käsitti yli 800 000 lasta ja nuorta.
Iso-Britannia aloitti 12-15 vuotiaiden koronapiikitykset syyskuussa 2021. Valmiste oli aikuisille tarkoitettu, kokeellista mRna-alustaa käyttävä Pfizer-BioNTech (BNT162b2), annoskoko 30 µg. Nuorempien, 5-11 vuotiaiden immunisointiyritykset aloitettiin huhtikuussa 2022 annoskoon ollessa 10 µg. Riskiryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten koronapiikitykset aloitettiin aiemmin, nuorten elokuussa 2021 ja lasten tammikuussa 2022.
Valmisteen käyttöönottoa perusteltiin vaiheessa II/III olevaan satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen, jonka tulokset näyttivät korkeaa immunigeenisuutta ja tehoa infektiota vastaan. “Kuitenkin, satunnaistetuissa kokeissa ei arvioitu suojaa vaikeaa sairautta vastaan eikä turvallisuus-päätetapahtumia.”
Kliinisen lääketutkimuksen päätetapahtuma on etukäteen määritelty tapahtuma, esimerkiksi sairauden tai oireen ilmaantuminen tai tietty laboratoriotulos. Tutkimuksessa käytettävät päätetapahtumat täytyy määritellä ja dokumentoida etukäteen tutkimussuunnitelmassa.
Useat maat ovat raportoineet mRna-pohjaisten koronapiikkien seurauksena ilmenneitä myokardiitti- ja perikardiittitapauksia, tutkimusryhmä huomauttaa lisäten Pfizer-BioNTech BNT162b2-koronapiikin tuotetiedoissa olevan maininta riskistä.
Tutkimuksessa käytettiin OpenSAFELY-TTP -tietokantaa, joka kattaa 40% Ison-Britannian ensihoitopraktiikoista, liitettynä kansalliseen koronavirusjäljitykseen, sairaalakäynti- ja kuolinrekistereihin. Tutkimuksessa jäljiteltiin hypoteettista päätetutkimusta lapsuusajan koronapiikitysten hyödystä taudin torjunnassa. Myös muunlaiset lopputapahtumat huomioitiin.
OpenSAFELY-tietokanta on Englannin kansallisen terveydenhuollon (NHS) Covid-19 -palveluihin kuuluva tietokanta, jonka avulla epidemiologit kykenevät tutkimaan suuria otantoja.
Tutkimuksessa ensimmäisen koronapiikin tehokkuutta ja turvallisuutta selvitettiin vertaamalla piikitettyjä rokottamattomiin sekä vertaamalla yhden annoksen ottaneita tehosteen ottaneisiin. Tutkijat järjestelivät vertailuryhmät sopimaan toisiinsa iän, sukupuolen ja alueen mukaan huomioiden myös aiemmat lapsuusajan rokotteet, terveydentilan, todisteet tartunnoista sekä tehdyt koronatestit.
Tutkimus huomioi positiiviset koronatestitulokset, sairastumiset, ensiapua vaatineet tapaukset, koronan takia annetun sairaalahoidon , tehohoidon ja kuolemat. Jokaista yksilöä seurattiin 20 viikkoa.
Luotettavuusanalyysissa käytettiin Kaplan-Meierin arviointimenettelyä, ei-parametrista tilastollista menetelmää jolla arvioidaan eloonjäämistoimintoa elinaikadatasta, kuten potilaiden eloonjäämisajasta hoidon jälkeen.
Tutkimusselosteessa kuvaillaan tarkemmin tutkimuksen rajoituksia. Kansallinen data ei käsitä kaikkia tapauksia; jokainen ei ole hakeutunut lääkäriin. Myös: rokottamattomien ja piikitettyjen välillä saattaa olla näkymätön, painottunut diagnostinen kynnys. Satunnaistetuissa kliinisissä kokeissa tietoa on kerätty rutiininomaisesti, ei aktiivisesti millä on vaikutuksensa tehokkuuden ja turvallisuuden arvioinnissa. Myös piikitettyjen hoitoonhakeutumisaktiivisuus saattaa olla rokottamattomia suurempi, mikä vinouttaisi dataa.
Koronapiikkien tehokkuutta ja turvallisuutta koskevissa kokeissa riskiryhmiin kuuluvat lapset on jätetty pois, joten soveltuvuudesta riskiryhmille saadaan tietoa vasta jälkijunassa.
Tutkimuksessa ei tarkasteltu koronainfektion aiheuttamia sairastumisia; koronapiikin ja infektion keskinäinen hyöty-haittavertailu vaatii erillisen tutkimuksen sen selvittämiseksi onko hoitohaittavaikutusten riski sairaushaittaa suurempi, tutkijat huomauttavat.
Lyhyesti:
Ensimmäisen koronapiikin suojateho 12-15 vuotiailla
95 641 nuorta käsittäneessä ryhmässä 56 496 henkilöä antoi koronatestissä positiivisen tuloksen, 72 henkilöä hakeutui hoitoon tartunnan vuoksi, 90 nuorta joutui sairaalaan, joista kolme päätyi tehohoitoon. Tehohoitoon päätyneet olivat rokottamattomia. Myokardiittitapauksia ilmeni kolme, ja perikardiittia yhdeksän tapausta, kaikki koronapiikitettyjen ryhmässä.
Positiiviset testitulokset ensin laskivat, sitten nousivat.
Toisen koronapiikin suojateho 12-15 vuotiailla
Toisen koronapiikin tehoa verrattiin yhden piikin ottaneiden ryhmään. 30 444 nuorta käsittäneestä ryhmästä 14 910 henkilöä antoi positiivisen testituloksen, kuusi joutui käymään sairaalassa ja 24 joutui sairaalaan koronan takia. Tehohoitotapauksia ei ollut yhtään. Koronakuolemia tai koronaan liittyviä (“koronan kanssa”) ei ollut ainoatakaan tapausta. Perikardiittitapauksia ilmeni seuranta-aikana kolme yhden piikin ottaneiden joukossa, myokardiittia ei yhtään.
Positiivisten testitulosten määrä ensin laski, sitten nousi.
Negatiiviset kontrollipäätetapahtumat yhden ja kaksi piikkiä ottaneiden ryhmissä olivat yhtenevät.
Ensimmäisen koronapiikin suojateho 5-11 vuotiailla
Yhden piikin ottaneiden ryhmää verrattiin yhteensovitettuun rokottamattomien ryhmään sekä tehosteen ottaneisiin lapsiin. Lähtöpoolin koko oli 177 360 lasta.
Yhden piikin ottaneiden ryhmässä kuusi lasta joutui koronan takia sairaalaan mutta koronaan liittyviä tai koronakuolemia ei ollut yhtään. Perikardiittia ilmeni kolmella yhden piikin ottaneilla lapsilla, myokardittia ei yhtään. Sairaalakäyntejä yhden piikin ottaneilla oli enemmän kuin rokottamattomilla.
Toisen piikin ottaneilla tutkimusryhmäläisillä ei ollut koronaan liittyviä sairaalakäyntejä, myo- tai perikardiittia eikä koronakuolemia.
Yhteenveto
Ainuttakaan Covid-19 -kuolemaa ei ilmennyt tutkittavien lasten ja nuorten joukossa, vaikka rokottamattomien määrä ylitti 550 000 henkilöä. Koronatapaukset – positiivinen testitulos ei tarkoita sairastumista – lasten ja nuorten ryhmissä olivat niin harvinaisia että se vaikeutti rokotehyödyn arviointia. Erot rokottamattomien ja piikin ottaneiden ryhmien välillä eivät ole suuren suuria. Lisäksi on huomioitava, että koronapiikin teho alkaa häipyä 14 viikkoa piikin ottamisesta.
Koko otannasta seitsemisen lasta vaati sairaalahoitoa koronaan liittyen.
Myokardiittia eli sydänlihaksen tulehdusta ja perikardiittia, sydänkalvon tulehdusta esiintyi vain koronapiikitettyjen ryhmissä.
Toimittaja Riikka Söyring
Lähde:
Epidemiology: OpenSAFELY: Effectiveness of COVID-19 Vaccination in Children and Adolescents (January 2026)
