Useat kreikkalaiset mediat ovat uutisoineet väitteestä, jonka mukaan BrasiliastaEU–Mercosur-sopimuksen puitteissa Kreikkaan tuotu pakastekanaerä olisi ollut laajasti salmonellan saastuttama. Uutisointi perustuu 29. huhtikuuta 2026 järjestettyyn lehdistötilaisuuteen, jossa väitteen esitti NikosKakavas, julkisen sektorin geoteknisten asiantuntijoiden liiton (Panhellenic Federation of Public Geo-technical Engineers) puheenjohtaja.
Kakavaksen mukaan AgiaParaskevineläinlääketieteellisissä laboratorioissa tehdyissä tarkastuksissa todettiin, että ensimmäisestä Brasiliasta tuodusta pakastekanaerästä jopa 80 prosenttia oli salmonellapositiivista. Hänen mukaansa kyseinen erä lähetettiin tarkastusten jälkeen takaisin Brasiliaan. Väite esitettiin osana laajempaa puheenvuoroa, jossa kritisoitiin Mercosur-sopimusta sekä Kreikan maatalous- ja valvontapolitiikkaa.
Sama väite on tämän jälkeen levinnyt laajasti eri kreikkalaismedioihin, jotka ovat raportoineet asiasta pitkälti identtisessä muodossa. Uutisointi nojaa kuitenkin samaan alkuperäiseen lähteeseen, eikä itsenäisesti vahvistettua laboratoriadataa ole julkaistu. (R Thess, Cibum)
Posi Tv ei ole pystynyt vahvistamaan väitteen paikkansapitävyyttä virallisista lähteistä ja on pyytänyt asiasta lisäselvitystä sekä Kreikan elintarvikevalvontaviranomaiselta että Euroopan komission terveys- ja elintarviketurvallisuuden pääosastolta.
Mikä on EU–Mercosur-sopimus?
Euroopan unionin ja Etelä-Amerikan välinen EU–Mercosur Trade Agreement on yksi viime vuosien merkittävimmistä kauppasopimuksista. Se koskee EU:n ja niin sanotun Mercosur-talousliiton välistä kaupankäyntiä. Mercosuriin kuuluvat Brasilia, Argentiina, Uruguayja Paraguay.
Sopimuksen keskeinen tavoite virallisesti on vähentää tullimaksuja ja helpottaa tuotteiden liikkumista alueiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Amerikasta voidaan tuoda aiempaa enemmän maataloustuotteita, kuten lihaa ja siipikarjaa, samalla kun eurooppalaisille yrityksille avautuu uusia vientimahdollisuuksia esimerkiksi teollisuustuotteiden ja palveluiden osalta.
Sopimus on herättänyt laajaa keskustelua ja vastustusta erityisesti Euroopassa. Kritiikki keskittyy siihen, täyttävätkö tuontituotteet samat ympäristö-, eläinten hyvinvointi- ja tuotantostandardit kuin EU:ssa valmistetut elintarvikkeet. Lisäksi on esitetty huolia siitä, että sopimus voi heikentää eurooppalaisten tuottajien kilpailuasemaa kasvattamalla tuontia alueilta, joilla tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Sopimusta ei ole vielä lopullisesti ratifioitu, ja sen eteneminen on edelleen poliittisen kiistan kohteena useissa EU-maissa.
