Juuri päätettyä EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) välistä kauppasopimusta puolustetaan talouskasvun, viennin ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamisella. Euroopan komission mukaan sopimus avaisi eurooppalaisille yrityksille pääsyn 260 miljoonan kuluttajan markkinoille ja poistaisi tulleja, parantaen EU-tuotteiden kilpailukykyä Etelä-Amerikassa.
Komission mukaan sopimus on ”win-win” ja hyödyttäisi eurooppalaista teollisuutta, kuten kone-, ajoneuvo-, kemian- ja lääketeollisuutta. Viennin kasvu tukisi myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja loisi uusia työpaikkoja EU:hun. EU myöntää itse, että suurimmat hyödyt kohdistuvat teollisuuteen, ei maatalouteen. Sopimuksen puoltajat korostavat vientimahdollisuuksia korkean lisäarvon elintarvikkeille. EU painottaa, että herkille tuotteille on asetettu tuontikiintiöitä ja suojamekanismeja markkinahäiriöiden estämiseksi.
Ympäristönäkökulmasta EU perustelee sopimusta sillä, että se sitoo Mercosur-maat kansainvälisiin ilmastositoumuksiin ja antaa unionille vaikutusvaltaa edistää kestävää kehitystä alueella.
Sopimusta perustellaan myös geopoliittisesti. EU:n mukaan Mercosur-sopimus vahvistaisi sääntöpohjaista kansainvälistä kauppaa ja parantaisi EU:n asemaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Video 9-11.1.2026 käynnissä olevista ruoantuottajien mielenosoituksista ympäri eurooppaa.
EU–Mercosur-sopimus ristiriitainen
EU:n ja Mercosur-maiden välinen kauppasopimus herättää kritiikkiä, niin maatalouden ja kuin ilmastopolitiikan näkökulmasta. Sopimuksen on tarkoitus lisätä vientiä ja talouskasvua, mutta käytännössä sen pelätään heikentävän eurooppalaisten ruoantuottajajien ja maanviljelijöiden asemaa ja olevan ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.
Kauppasopimus helpottaa maataloustuotteiden liikkumista Euroopan ja Etelä-Amerikan välillä: Mercosur-maiden edullisemman lihan ja maataloustuotteiden tuontia EU:hun että mahdollisuutta viedä eurooppalaisia – myös suomalaisia – elintarvikkeita Etelä-Amerikkaan.
Pitkät kuljetusmatkat, kylmäketjut ja logistiikka lisäävät päästöjä ja ovat ristiriidassa EU:n ilmastopuheen kanssa. Tavoitteena olisi suosia paikallista, vähäpäästöistä lähiruokajärjestelmää, mutta halvemman ruuan vyöryminen markkinoille voi heikentää tätä.
Politiikassa on epäjohdonmukaisuutta, kun EU ajaa ilmastotavoitteita ja kestävää ruokajärjestelmää samalla, kun se edistää globaalia maatalouskauppaa, joka lisää valtamerenylisiä kuljetuksia ja hintakilpailua. Monien mielestä EU–Mercosur-sopimus vie kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan.
Viljelijäjärjestöjen huolena kilpailun kiristyminen
Halvemman tuotannon tuontitavara voi polkea hintoja EU:n sisämarkkinoilla. Viljelijäjärjestöt sanovat, että sopimus altistaa eurooppalaiset maataloustuottajat epäreilulle kilpailulle ja painaa kotimaisia hintoja alas, koska Mercosur-tuotteet tuotetaan usein heikommilla ja halvemmilla ympäristö- ja eläinsuojelustandardeilla. Vaikka sopimus sisältääkin suojaavia tuontikiintiöitä ja turvamekanismeja, ne eivät välttämättä riitä suojaamaan paikallista tuotantoa. Samalla kuitenkin maataloustuottajajille asetetaan EU:sta yhä tiukempia ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, mikä syventää ristiriitaa maatalous- ja kauppapolitiikan välillä.
Monien ruoantuottajien näkökulmasta maatalouden ongelma ei ole vientimahdollisuuksien puute, vaan heikko kannattavuus ja alhainen tuottajahinta kotimarkkinoilla – Suomessakin. Ratkaisu ei ole ruoan kuljettaminen mantereelta toiselle, vaan kotimaisen tuotannon arvostuksen ja huoltovarmuuden vahvistaminen.
Irlannin ruoantuottajat ovat sanoneet, että Mercosur-tuonti naudanlihan osalta voisi olla ”tuhoisaa” paikalliselle maataloudelle ja vaarantaa viljelijöiden toimeentulon.
Liettuan maatalousyrittäjät ovat varoittaneet, että tuontituotteet voivat syrjäyttää kotimaiset tuotteet, koska kuluttajat voivat valita halvemman tuotteen.
Ruuantuottajat traktoreineen kaduilla ympäri Eurooppaa
Eurooppalaiset maanviljelijät ja ruoantuottajat ovat protestoineet Mercosur-sopimusta vastaan monissa maissa: Belgiassa, Brysselissä traktorisaattuiein, Ranskassa Eiffel-tornilla ja Puolan Varsovassa samoin. He pelkäävät halpojen tuontituotteiden vyöryä markkinoille ja elinkeinonsa puolesta.
Tuhannet puolalaiset viljelijät ja ruuantuottajat viime viikolla kerääntyivät Varsovaan vastustamaan EU–Mercosur-kauppasopimusta. Mielenosoittajat kantoivat banderolleja, joissa lukee “STOP MERCOSUR” ja “Emme ole Brüsselin siirtokunta – maamme, ruokamme, tulevaisuutemme”. Traktorit ja kylttien viestit näyttävät viljelijöiden taloudellisen turhautumisen.
Puolassa, kuten muissakin Euroopan maissa maataloustuottajat pelkäävät, että sopimus tuo markkinoille halpaa latinalaista lihaa ja maataloustuotteita Brasiliasta ja Argentiinasta, joita tuotetaan EU:n standardien alapuolella, joiden kanssa he eivät pysty kilpailla hinnassa.
Protestoijat arvostelevat EU:n päätöksentekoa Brysselissä suljettujen ovien takana ja vaativat kotimaisen maatalouden suojaa sekä reilua kilpailua.
Copa-Cogeca koko EU-laajuinen viljelijäjärjestö kommentoi synkästi Reddit-kannanotossaan:
“This deal will go down in history as a very dark moment…” -Tämä sopimus jää historiaan hyvin synkkänä hetkenä.
Suomalaisen maatalouden valmiiksi heikko lähtötilanne
Suomalaisen maatalouden heikko lähtötilanne tekee EU-Mercosur-kauppasopimuksen vaikutuksista viljelijöille haasteellisia. Maatilojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä 15 000 tilalla: vuonna 2010 Suomessa oli noin 59 500 maatilaa, kun taas vuonna 2022 määrä oli enää noin 43 600. Karjatilojen, etenkin maitotilojen, määrä on pudonnut yli puolella – maitotiloja oli vuonna 2010 noin 9 700 ja vuonna 2023 enää noin 4 300.
Samanaikaisesti maatalouden kannattavuus on heikko: Luonnonvarakeskuksen mukaan kannattavuuskerroin on useina vuosina jäänyt tasolle 0,3–0,5, eli viljelijät ovat saaneet vain 30–50 prosenttia työlleen ja pääomalleen lasketusta tavoitetasosta.
Tässä valmiiksi vaikeassa tilanteessa lisäkilpailu halvemman tuontiruoan kanssa kohdistuu alaan, joka on jo valmiiksi paineessa. Viljelijöiden ja tuottajien näkökulmasta ristiriita syntyy siitä, että samaan aikaan kun EU edistää vapaakauppaa ja avaa markkinoita maataloustuotteille, se asettaa omille tuottajilleen tiukkoja sääntely- ja kustannusvaatimuksia.
Mercosur-sopimus ei näyttäydy ratkaisuna monenkaan Europpan maan maatalouden ongelmiin, vaan voi entisestään heikentää kotimaisen tuotannon kannattavuutta, huoltovarmuutta ja viljelijöiden toimeentuloa. Suomalaisen maidon, lihan tai juuston vieminen kylmäketjussa toiselle puolelle maapalloa on sekä ilmastollisesti että taloudellisestikin kyseenalaista. Suomalaiselle ja pohjoiselle maataloudelle vientimahdollisuudet ovatkin käytännössä todennäköisesti marginaalisia.
Toimittaja Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ