Valtiovarainministeri Riikka Purra esitti medioissa torstaina sosiaalietuuksien indeksikorotusten purkamista. Se tarkoittaisi, että etuuksien korotuksia ei enää tehtäisi automaattisesti hintojen nousun perusteella. Korotuksista päätettäisiin erikseen poliittisesti. Purra on esittänyt, että myös kansan- ja takuueläkkeiden automaattisista indeksikorotuksista voitaisiin luopua. Silloin eläkkeet eivät enää nousisi automaattisesti inflaation mukana.
Indeksien poistaminen ja ostovoiman lasku
Indeksijärjestelmän tarkoitus on ollut pitää etuuksien arvo mukana hintojen nousussa. Jos indeksikorotuksia ei enää tehdä, tuen nimellinen määrä ei välttämättä pienene, mutta samalla rahalla saa ostettua entistä vähemmän tavaroita ja palveluita. Etuuden euromäärä voisi pysyä ennallaan, mutta sen ostovoima heikkenisi hintojen noustessa.
Työttömyysturvan perusetuudet, kuten työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, ovat kuuluneet indeksijärjestelmään. Samoin useat muut Kelan etuudet. Osa näistä etuuksista on kuitenkin jo tällä hallituskaudella jätetty indeksikorotusten ulkopuolelle. Jos automaattisista indeksikorotuksista luovuttaisiin laajemminkin, yhä useamman etuuden ostovoima heikkenisi inflaation myötä.
Pienituloiselle kotitaloudelle useiden sosiaaliturvan heikennysten yhteisvaikutus kokonaistalouteen voi olla merkittävä. Pienituloisimmille vaikutus olisi vakava, koska heidän tulonsa kuluvat välttämättömiin ja pakollisiin menoihin; vuokra, sähkö, vesi, ruoka, lääkkeet, lääkärikäynnit, vakuutukset, liikennöinti, puhelimet, internet… . Moni elää jo nyt selviämisen rajalla, ja yrittää saada peruslaskunsa maksettua ja yrittää välttää velanottoa ja toimeentulolle joutumista.
Keissiesimerkki: osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja -kolmen vuoden päästä 800 euroa vähemmän
Tarkastellaan esimerkissä pienituloista pääkaupunkiseudulla asuvaa yksinhuoltajaa, joka yrittää työllistyä ja ”kantaa vastuuta” ja yhdistää osa-aikatyön ja sosiaaliturvan.
Vanhempi saa palkkaa osa-aikatyöstä 650 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa soviteltua työttömyyspäivärahaa 388 euroa, yleistä asumistukea 480 euroa ja elatusapua 176 euroa. Lapsilisä on jo loppunut 17 vuotiaasta opiskelijasta, joka asuu kotona. Yli 18-vuotias kotona asuva lapsi saa 100 euroa opintorahaa. Kumpikaan nuorista ei saanut kesätyötä. Yhteensä perheen kuukausitulot ovat 1 694 euroa ja 100 euroa opintorahaa.
Tässä tilanteessa merkittävä osa toimeentulosta muodostuu etuuksista. Siksi indeksikorotusten jäädyttäminen vaikuttaisi suoraan siihen, kuinka paljon rahaa jää käytettäväksi perheen pakollisiin menoihin.
Jos hinnat nousisivat keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa, 868 euron kuukausittainen etuuskokonaisuus riittäisi vuosi vuodelta yhä vähemmän. Kolmen vuoden kuluttua saman ostovoiman säilyttäminen edellyttäisi noin 935 euroa kuukaudessa. Jos etuuksia ei korotettaisi, ostovoimaa katoaisi noin 800 euroa vuodessa. Viiden vuoden kuluttua menetys olisi jo noin 1 370 euroa vuodessa.
Keissiesimerkki 2: pelkkää kansaneläkettä saava yksinasuva eläkeläinen
Toisessa laskelmassa yksin asuva eläkeläinen saa vuonna 2026 pelkkää kansaneläkettä 787,07 euroa kuukaudessa. Vuoden 2026 alussa kansaneläke nousi indeksitarkistuksen vuoksi 3,66 euroa kuukaudessa. Jos indeksikorotukset poistettaisiin ja hinnat nousisivat keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa, eläkkeen ostovoima heikkenisi vähitellen. Kolmen vuoden kuluttua saman ostovoiman säilyttäminen edellyttäisi noin 848 euron kuukausieläkettä, mutta jos eläke pysyisi edelleen 787 eurossa, ostovoiman menetys olisi noin 61 euroa kuukaudessa eli noin 730 euroa vuodessa. Viiden vuoden kuluttua eroa olisi jo 104 euroa kuukaudessa eli 1 250 euroa vuodessa.
Pienituloisilla hinnannousu tuntuu nopeimmin
Pienituloisen kotitalouden ongelma on se, että suuri osa menoista on pakollisia, joista ei voi tinkiä, eikä välttämättä kilpailuttaa. Vuokraa, ruokaa, sähköä, lääkkeitä ja liikkumista ei voi helposti vähentää. Jos hinnat nousevat mutta etuudet eivät seuraa hintojen mukana, perheen taloudellinen liikkumavara pienenee vuosi vuodelta.
Jos ensisijaiset etuudet, kuten työttömyysturva ja asumistuki, eivät enää seuraisi inflaatiota, yhä useampi voi joutua turvautumaan toimeentulotukeen, koska tulot eivät riittäisi enää välttämättömiin menoihin. Toimeentulotuki on Suomessa viimesijainen taloudellinen turva varattomalle. Hallituksen aiemmissa indeksijäädytyksissä toimeentulotuen perusosaa ei jäädytetty, vaan siihen tehtiin kansaneläkeindeksin mukainen korotus.
Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat pienentäneet monien tuloja kipurajalle
Orpon hallitus on tehnyt useita sosiaaliturvan leikkauksia. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistettiin vuonna 2024. Yksinhuoltajalta, jolla on yksi lapsi, poistui noin 110 euroa kuukaudessa tuloa. Kahden lapsen perheessä menetys oli noin 165 euroa kuukaudessa. Asumistuen leikkaukset pienensi jällen kokonaistuloja.
Työttömyysturvan suojaosa poistettiin vuonna 2024, minkä jälkeen palkkatulot alkoivat vähentää soviteltua työttömyysetuutta. Aiemmin työtön sai ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienensi työttömyysetuutta. Muutos vaikutti eniten osa-aikatyötä tekeviin ja freelancereihin. Petteri Orpon hallitus on korostanut, että työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa ja että työllisyyttä pyritään lisäämään työnteon kannustimia vahvistamalla. Mutta suojaosan poistaminen vaikeuttaa juuri niiden työttömien asemaa, jotka yrittävät edes osa-aikaisesti työllistyä. Moni on myös merkitty yrittäjäksi, vaikka käyttäisi kevytyrittäjälaskutusta keikkatöihin, näin menettäen kokonaan oikeuden työttömyyspäivärahaan.
Yleisen asumistuen ehtoja kiristettiin vuonna 2024 useilla muutoksilla. Asumistuen korvausprosenttia alennettiin 80 prosentista 70 prosenttiin, mikä pienensi monien tuen määrää. Lisäksi omavastuuta kasvatettiin ja tukea alettiin leikata aiempaa enemmän tulojen kasvaessa. Muutosten seurauksena erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden, työttömien ja yksinhuoltajien asumistuki pieneni useilla kymmenillä tai jopa yli sadalla eurolla.
Sosiaalinen alamäki
Orpon hallituskaudella perustoimeentulotuen saajien määrä on noussut noin 3 %. Vuonna 2025 toimeentulotukea sai 256 916 kotitaloutta, 7 300 enemmän kuin 2024. Samalla toimeentulotuen menot nousivat ensimmäistä kertaa yli miljardiin euroon.
Asunnottomuus on kasvanut Orpon hallituskaudella kahtena vuotena peräkkäin. Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli 4 579 yksinelävää asunnotonta, mikä oli 773 enemmän kuin 2024, eli 20 prosenttia enemmän, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken mukaan.
Kotitalouksien velkaongelmat ovat kasvaneet. Vuonna 2024 ulosotossa oli 587 000 velallista, ja vuonna 2025 määrä nousi yli 608 000:een. Myös velkojen määrä kasvoi ja keskimääräinen ulosottovelka nousi lähes 27 700 euroon.
Myös ulosottomyynnit ovat lisääntyneet Orpon hallituskaudella. Vuonna 2025 tehtiin 4418 kiinteistöjen, asuntojen ja omaisuuden ulosottomyyntiä, noin 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Indeksikorotusten poistaminen sosiaalietuuksista toteutuessaan todennäköisimmin kasvattaisi näitäkin lukuja.
