Iranin ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein kuolema Yhdysvaltain ja Israelin lauantaisessa iskuissa ei järkyttänyt vain Irania. Se on heijastunut koko šiialaiseseen muslimimaailmaan eri maissa ja herättänyt pelkoja vastareaktiosta Lähi-idässä ja sen ulkopuolellakin.
Maailman muslimiväestöstä 10–15 prosenttia on šiialaisia, 85–90 prosenttia on sunnimuslimeja. Siialaisia asuu Iranissa, Irakissa, Bahrainissa ja Azerbaidžanissa sekä vähemmistöinä Pakistanissa, Libanonissa ja Jemenissä. Khamenei oli heille enemmän kuin Iranin teokraattinen johtaja – hän oli koko shiiayhteisön näkyvin uskonnollinen ja poliittinen auktoriteetti.
– On syytä olla huolissaan siitä, miten šiialaiset vähemmistöt eri puolilla Lähi-itää ja erityisesti Irakin šiialainen enemmistö voivat reagoida, sanoo Lähi-idän tutkija Burcu Ozcelik brittiläisestä ajatushautomosta Royal United Services Instituutista (RUSI).
Protestit levisivät nopeasti Pakistaniin ja Irakiin
Vain tunteja ajatollahin kuolinuutisen jälkeen tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat Pakistanissa. Eteläisessä Karachissa protestoijat yrittivät rynnätä Yhdysvaltain konsulaattiin, ja Islamabadissa yhteenotot poliisin kanssa levisivät diplomaattialueelle Yhdysvaltain suurlähetystön luokse. Pohjoisessa hyökättiin YK:n toimistoihin. Yhteenotoissa kuoli ainakin 34 ihmistä ja yli 120 loukkaantui.
Irakissa mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Yhdysvaltain suurlähetystön lähistöllä. Libanonissa Iranin tukema Hizbollah ampui ohjuksia kohti Israelia ensimmäistä kertaa yli vuoteen. Israel vastasi voimakkailla ilmaiskuilla, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Israel kutsui reserviin 100 000 sotilasta ja lähetti joukkojaan Libanonin eteläosiin. Seurauksena kymmenet tuhannet pakenivat kodeistaan Etelä- ja Itä-Libanonissa mm. Syyriaan.
Iranin laaja vaikutusvalta Lähi-Idässä
Iran on vuosikymmenten ajan rakentanut liittolaisverkostoa aseellisten ryhmien kanssa Lähi-Idässä. Iranin liittolaisia ovat Libanonissa Hizbollah-liike ja Jemenissä huthit (Ansar Allah).
Irakissa šiialaiset militanttiryhmät Kata’ib Sayyid al-Shuhada ja Harakat Hezbollah al-Nujaba toimivat Iranin tukemana ja pyrkivät vastustamaan Yhdysvaltojen ja liittolaisten läsnäoloa Irakissa.
Afganistaninissa ja Pakistanissa toimivat kootut šiialaisbrigadit, joita Iran on kouluttanut ja käyttänyt alueellisissa konflikteissa mm. Syyriassa. Iran tarjoaa ryhmille rahallista tukea, aseita, koulutusta ja poliittista tukea osana niin sanottua vastarinnan akselia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ennen konfliktin kärjistymistä vaatinut Irania lopettamaan tukensa näille alueellisille liittolaisryhmilleen. Iran torjui Trumpin vaatimuksen.
Monissa Lähi-Idän maissa on kuitenkin viime vuosina kasvanut turhautumista Iranin laajaan vaikutusvaltaan alueella. Irakissa nuori sukupolvi on osoittanut vastustusta Iranin ”ylivoimaista läsnäoloa” ja vaikutusvaltaa kohtaan Irakin turvallisuuselimissä, oikeuslaitoksessa, politiikassa ja taloudessa.
Yhdysvaltain ja Israelin aiemmat iskut 2020 ja 2024
Yhdysvalloilla ja Israelilla on ollut aiemminkin sotilasoperaatiota Iranin vallan heikentämiseksi alueella. Yhdysvallat ja Israel ovat viime vuosina surmanneet useita Iranin johtaman alueellisen liittouman johtohahmoja. Vuonna 2020 Yhdysvallat tappoi Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Soleimanin Bagdadissa tehdyssä lennokki-iskussa. Syyskuussa 2024 Israel surmasi Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin ilmaiskussa Beirutissa. Khamenein kuolema on kuitenkin tähänastisista iskuista merkittävin ja jolla on laaja vaikutus Iranin ulkopuolellekin.
Khamenein kuolema muuttaa valtasuhteita Lähi-Idässä
Iranin Khamenein kuoleman takia tekemät kostoiskut ovat lisänneet levottomuutta koko Lähi-Idän alueella. Satoja ohjuksia ja lennokkeja on lentänyt Syyrian, Libanonin ja Israelin yläpuolella aina Kyprokselle saakka. Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Qatar sulkivat ilmatilansa ja torjuivat Iranin asejärjestelmiä, mikä johti kaupallisten lentojen keskeytymiseen ja satojentuhansien matkustajien jumittumiseen mm Dubaissa.
Monet šiialaiset kokevat iskut Irania ja Khameneita vastaan hyökkäyksenä ja uhkana koko shiiayhteisöä vastaan.
– Kohteena ovat muslimit yleisesti, mutta erityisesti šiialaiset, sanoo libanonilainen poliittinen analyytikko Qassim Qassir , jonka asuinrakennus tuhoutui Israelin ilmaiskussa.
– Käydään eksistentiaalista sotaa, olipa kyse Iranista, Libanonista tai Irakista. Yhdysvallat ja Israel haluavat pakottaa oman visionsa alueelle, hän sanoo.
Khamenein kuolema on muuttunut yksittäisestä sotilaallisesta iskusta laajemmaksi ideologiseksi kriisiksi, jonka seuraukset voivat muokata Lähi-idän valtasuhteita pitkään.
Tukijat ja šiia-aktivistit kuvaavat Khameneita myös vastarinnan ja anti-imperialismin ruumiillistumaksi, joka vuosikymmeniä vastusti Yhdysvaltojen ja Israelin vaikutusvaltaa. Heidän näkemyksensä mukaan Khamenei oli ideologinen johtotähti, jonka kuolema syventää sitoutumista ”vastarinnan akselin” aatteeseen – suojelemaan šiialaisia ja vastustamaan länsimaita Lähi-idässä.
Euroopan iranilaisten ja shiialaisten reaktiot jakautuneita
Euroopassa šiiamuslimi yhteisöt ovat järjestäneet muistotilaisuuksia, joissa Ali Khameneia on kutsuttu marttyyriksi. Osa iranilaisista Euroopassa on kuitenkin suhtautunut kuolemaan juhlimalla- Iranin huonon ihmisoikeustilanteen vuoksi -ja näkevät mahdollisuuden poliittiseen muutokseen Iranissa.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa PosiTV TÄSTÄ