Kristinusko on valtava mosaiikki esikristillisiä uskontoja, perinteitä ja paikallisia tapoja. Niinpä loppiaisen merkityskin vaihtelee suuresti maittain.
Useat astronomit pitävät todennäköisimpänä Betlehemin tähtenä jotakin planeettojen konjunktiota, joka olisi näkynyt erittäin kirkkaana tähtenä. Astronomiaan ja muuhun historialliseen tutkimukseen perustuen Jeesus tai jokin profeettana pidetty lapsi olisi syntynyt joitain vuosia ennen ajanlaskumme alkua eli ”ennen Kristusta”, jo siksikin, että Herodes ei olisi muuten ehtinyt käskeä surmaamaan kaikkia poikalapsia, koska kuoli ilmeisesti vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Joululahjojen taustalla on tietenkin se punanuttuinen kaveri, jota Suomessa kutsutaan Joulupukiksi, jonka tärkeimpänä esikuvana oli kreikkalainen Myran piispa Nikolaos. Myra sijaitsee nykyisessä Turkissa lähellä suomalaisten suosimaa Antalyan kaupunkia. Pyhän Nikolaoksen päivä kalenterissa on kuudes joulukuuta, mikä on kyllä melkoinen sattuma ja jollain kierolla tavalla oikeuttaa hahmon omimisen Suomeen ja Lappiin, koska se on myös Suomen itsenäisyysjulistuksen päivä. Pyhää Nikolaosta on pidetty lasten suojeluspyhimyksenä.
Kun muslimit valtasivat Myran, apulialaiskaupunki Bari ja Venetsian tasavalta lähtivät kilpaa hakemaan Pyhän Nikolaoksen luita Myrasta. 62 barilaista merimiestä ehti ensin ja luut saapuivat Bariin 9.5.1087. He kuitenkin sössivät ja jättivät vahingossa tai tahallaan suurimmat luut. Venetsialaiset saivat haettua ne 30.5.1100.
Hollannissa Pyhä Nikolaos oli Sinterklaas, ja kuudes joulukuuta oli tapana antaa lahjoja lapsille. Hollantilaiset protestantit veivät tavan Pohjois-Amerikkaan ja lopputuloksena on Santa Claus, Coca-Cola-pukki, kulutusjuhlan ylipappi.
Mutta Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus sai siis lahjat Itämaan tietäjiltä tai kolmelta vieraan maan kuninkaalta: kultaa, mirhamia ja suitsuketta. Tätä Raamatun tarinaa kertova hieno oululainen tiernapoikaperinne on nyt vaarassa, koska Murjaanien kuningas saa takuuvarmasti historiattomat henkilöt hyperventiloimaan. Jos täysin wokelinjalle lähdetään, niin etymologisesti murjaania voisi esittää vain riittävän tummapigmenttinen henkilö Marokosta, Mauretaniasta tai sieltä päin.
Tietäjien nimiä ei mainita Raamatussa. Syyriassa on kuitenkin jo vanhoista ajoista uskottu, että he olivat Larvandad, Hormisdad ja Gushnasaph. Länsimaissa vakiintui 700-luvulla käsitys, että heidän nimensä olisivat olleet Kaspar, Melkior ja Baltasar.
Katolisissa maissa lahjat onkin annettu yleensä vasta loppiaisaattoiltana tai loppiaisena eli ”kolmen kuninkaan päivänä”.
Italiassa lahjat tuo Befana, loppiaisnoita, jonka nimi on johdettu loppiaisen kreikankielisestä nimestä Epifania (ἐπιφάνεια). Befanalla ei ole poroja, vaan hän lentää luudalla, mutta hänkin laskeutuu savupiipusta ja täyttää lasten sukat lahjoilla. Ulkoisesti nykyiset loppiaisnoidat muistuttavat paljon suomalaisia pääsiäisnoitia.
Kilteille lapsille tuodaan lahjoja, mutta tuhmat saavat vain hiiltä! Ainakin Rooman Piazza Navonalla myydäänkin edelleen mustaksi värjättyä kovaa toppasokeria tähän tarkoitukseen.
Nyttemmin vuodenvaihteen kulutusjuhlan painopiste on siirtynyt paljon joulua aikaisemmaksi. Tarjoustulvan aloittavat jo marraskuussa Black Friday ja Cyber Monday. Jos kuluttajilta jotain joulun jäljiltä vielä on puristettavissa alkavatkin alennusmyynnit.
Argentiinassa jostain ihmeen syystä loppiainen ei ole pyhäpäivä, varmaankin siksi, kun juhlapäiviä on muutenkin niin paljon.
Toimittaja ja kuvat: Petri Kaivanto/© Prontosaurus Oy
Pääkuva: Grok AI. Flybondi ei ole Posi TV:n mainostaja.