Aasian ja Tyynenmeren alueella toimivat verkkohuijausverkostot veivät uhreilta viime vuonna vähintään 88 miljardia dollaria. YK varoittaa rikollisjärjestöjen muuttuneen yritysmäisiksi verkostoiksi, jotka hyödyntävät ihmiskauppaa, korruptiota ja tekoälyä.
Verkkohuijauksista aiheutuneet taloudelliset menetykset nousivat YK:n mukaan Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa arviolta 88,3–114,1 miljardiin dollariin vuonna 2025.
Arvio perustuu YK:n huume- ja rikostoimisto UNODC:n tuoreeseen raporttiin– Menetysten kokoluokka ylittää useiden alueen valtioiden vuotuisen bruttokansantuotteen. (CNA)
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Rikollisuus muistuttaa yritysten franchising-toimintaa
Kaakkois-Aasia on muodostunut maailmanlaajuisen verkkohuijaustoiminnan keskukseksi. UNODC:n mukaan toimintaa pyörittävät suurelta osin kiinalaislähtöiset rikollisjärjestöt, jotka ovat onnistuneet mukautumaan viranomaisten iskuihin ja laajentamaan tulonlähteitään.
LUE MYÖS: Tuore tutkimus kertoo mitä mRNA-rokotteen piikkiproteiinille tapahtuu sydänsoluissa?
Rikollisverkostot eivät enää keskity vain yhteen rikollisuuden muotoon tai tiettyyn alueeseen. Samat verkostot voivat harjoittaa verkkohuijausten lisäksi rahanpesua, ihmiskauppaa, siirtolaisten salakuljetusta ja henkilötietojen laitonta kauppaa.
UNODC:n Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren aluejohtaja Delphine Schantz vertasi rikollisverkostojen toimintamallia yritysten franchising-järjestelmään. Eri rikollisuuden aloihin erikoistuneet yksiköt käyttävät samoja palveluja, rahoituskanavia ja teknisiä järjestelmiä.
Huijauskeskuksissa työskentelee ihmiskaupan uhreja
Kaakkois-Aasiassa toimii suuria huijauskeskuksia, joista käsin uhreihin otetaan yhteyttä muun muassa sosiaalisen median, viestisovellusten, puheluiden ja valheellisten sijoituspalvelujen kautta.
Monet keskusten työntekijöistä ovat itse rikosten uhreja. Heidät on houkuteltu ulkomaille valheellisilla työpaikkailmoituksilla, minkä jälkeen heidän passinsa on otettu pois ja heidät on pakotettu tekemään verkkohuijauksia suljetuissa ja vartioiduissa rakennuksissa.
UNODC:n mukaan Kaakkois-Aasian huijauskeskuksista on tunnistettu ihmisiä ainakin 80 maasta ja alueelta. Rekrytointiverkostot käyttävät kauttakulkupaikkoja Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.
Rikollisjärjestöt hakevat nyt työntekijöitä myös Aasian ulkopuolelta saavuttaakseen uusia uhreja heidän omilla kielillään. Verkostoihin yhdistetyissä työpaikkailmoituksissa on etsitty muun muassa saksan, puolan, hollannin, espanjan, italian, ranskan, ruotsin, norjan ja englannin taitajia.
LUE MYÖS: Analyysi | Näin media johti suomalaisia harhaan Ukrainan sodasta
Viranomaisten iskut siirtävät toimintaa uusiin maihin
Viranomaisten tehostamat toimet ovat sulkeneet huijauskeskuksia erityisesti Myanmarissa ja Laosissa. UNODC:n mukaan rikollisverkostoja ei kuitenkaan ole onnistuttu tuhoamaan, vaan ne ovat siirtäneet toimintaansa muun muassa Itä-Timoriin, Tyynenmeren saarivaltioihin ja Afrikkaan.
Järjestöt harjoittavat YK:n mukaan niin sanottua lainkäyttöalueiden kilpailuttamista. Ne etsivät maita, joissa hallinto on heikkoa, sääntely puutteellista ja viranomaiset alttiita lahjonnalle.
UNODC pitää korruptiota tärkeimpänä teknologiaa hyödyntävän järjestäytyneen rikollisuuden mahdollistajana alueella. Huijaustoiminnan ympärille on lisäksi syntynyt kokonainen palvelutalous, johon kuuluvat rahanpesu, maanalaiset pankkipalvelut, kryptovaluuttojen välitys ja varastettujen henkilötietojen myynti.
Tekoäly voi etsiä ja lähestyä uhreja itsenäisesti
Rikollisryhmät käyttävät jo generatiivista tekoälyä huijausviestien, kuvien, videoiden ja valeprofiilien valmistamiseen. Seuraava kehitysvaihe saattaa UNODC:n mukaan olla agenttipohjainen tekoäly, joka pystyy suorittamaan tehtäväketjuja huomattavan itsenäisesti.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tällaiset järjestelmät voisivat tunnistaa potentiaalisia uhreja, käynnistää henkilökohtaisesti räätälöityjä keskusteluja ja osallistua kryptovaluuttojen varastamiseen tai rikoshyödyn pesemiseen.
UNODC:n johtavan analyytikon Inshik Simin mukaan rikollisen talouden laajuus ja monimutkaisuus kasvavat nopeammin kuin nykyiset viranomaisjärjestelmät pystyvät vastaamaan niihin.
