Etelä-Iranin Minabin kaupungissa 28. helmikuuta tapahtunut tuhoisa isku tyttökouluun on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota ja kritiikkiä. Räjähdys tuhosi Shajareh Tayyebeh -tyttökoulun kesken koulupäivän. Kuolonuhrien määrä arvioidaan kymmenistä satoihin. Suurin osa uhreista oli 7–12-vuotiaita koulutyttöjä, mutta joukossa oli myös opettajia ja koulun henkilöstöä.
Useiden raporttien mukaan räjähdys tai ohjusisku osui suoraan rakennukseen, joka romahti lähes kokonaan. Räjähdys romahdutti rakennuksen katon ja seinät, ja pelastustyöntekijät kaivoivat tuntien ajan raunioita. Uhrit löydettiin koulureppujen, kirjojen ja muiden koulutarvikkeiden seasta. Iranin viranomaiset ovat arvioineet kuolleiden määräksi 100–180, mutta riippumaton vahvistus tarkasta luvusta puuttuu.
Iran on syyttänyt iskusta Yhdysvaltoja ja Israelia, väittäen sen olevan osa laajempaa sotilaallista operaatiota Irania vastaan. Yhdysvallat on kiistänyt siviilikohdeiskun tarkoituksellisuuden ja ilmoittanut tutkivansa raportteja siviiliuhreista, mukaan lukien kouluisku. Israelin puolustusvoimat ovat väittäneet, etteivät he ole lainkaan tietoisia iskusta tällä alueella ja että he analysoivat tilannetta ja teknisiä raportteja. Näin ollen virallinen kanta on, että kouluun ei olisi tarkoituksellisesti osuttu, tai edes tiedetty siellä ammutun ohjuksia.
Mahdollinen tiedustelu- tai kohdevirhe?
Yksi selityksistä on, että isku oli tarkoitettu sotilaalliseen kohteeseen, mutta tiedustelu tai tähtäys epäonnistui. Koulu sijaitsi noin 600 metrin päässä Iranin vallankumouskaartin (IRGC) tukikohdasta, joka oli yksi sotilaallisista kohteista. Jos ohjus tai pommi oli suunnattu tukikohtaan, mutta osui kouluun, kyse olisi vakavasta tiedustelu- tai kohdistusvirheestä.
Tällainen virhe voi syntyä esimerkiksi vanhentuneesta tiedustelutiedosta, kohteen virheellisestä paikannuksesta tai ohjuksen navigointivirheestä. Jos näin tapahtui, keskeiseksi kysymykseksi nousee, oliko hyökkäys toteutettu riittävällä varmuudella siviilien suojelemiseksi.
Toinen mahdollinen selitys on, että vallankumouskaartin (IRGC) tukikohta oli ensisijainen maali, mutta isku toteutettiin alueella, jossa oli myös siviilikohteita. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden – erityisesti Geneven sopimusten – mukaan siviilikohteita, kuten kouluihin, ei saa hyökätä, eikä sotilaallista operaatiota saa toteuttaa tavalla, joka aiheuttaa suhteettoman suurta vahinkoa siviileille. Jos koulu sijaitsi hyvin lähellä sotilaskohdetta, hyökkäyksen suunnittelijoiden olisi pitänyt arvioida siviiliriskit tarkasti.
Mahdollinen Iranin ohjus- tai ilmatorjuntavirhe
Kolmas teoreettinen mahdollisuus on, että räjähdys johtui Iranin oman ohjuksen virheestä tai ilmatorjunnan epäonnistumisesta. Tällaisia tilanteita on nähty aiemminkin sodissa, kun torjuntaohjus tai epäonnistunut laukaisu saa aikaan ohjuksen putoamisen asuinalueelle. Tälle skenaariolle ei kuitenkaan ole toistaiseksi esitetty vahvaa teknistä todistusaineistoa.
Sosiaalisessa mediassa on levinnyt väitteitä, joiden mukaan kyse voisi olla Iranin oman ohjuksen virheestä, mutta näille ei ole toistaiseksi esitetty riippumatonta näyttöä. Väärät raportit väittivät iskun olevan epäonnistunut IRGC‑isku Iskun jälkeen Iranin monarkistisen oppositiolehden sivut alkoivat levittää tietoa, että ilmaisku olisi ollut epäonnistunut IRGC:n (Iranin vallankumouskaartin) torjuntayritys.
Vaikka videoita ja valokuvia iskusta on monien medioiden toimesta verifioitu, suoraa todistusaineistoa siitä, mitä laukaisi iskun ja mistä se tuli, ei ole julkaistu.
Kysymys vastuusta ja kansainvälinen huomio
Tapauksen jälkeen Israel ja Yhdysvallat ovat korostaneet, etteivät he tarkoituksella iskisi kouluun. Molemmat ovat ilmoittaneet tutkivansa raportteja siviiliuhreista, jälkipuintina, mutta lopullisia johtopäätöksiä tai selkeitä vastuuvastuita ei ole julkaistu.
UNESCO on tuominnut iskussa kuolleiden lasten kohtalon ja kutsunut iskua “vakavaksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomiseksi”, koska koulut ja koululaiset ovat suojeltuja siviilikohteita. UNESCO ja YK:n pääsihteeri ovat ilmaisseet huolensa kouluihin kohdistuvista hyökkäyksistä ja kehottaneet kaikkia osapuolia kunnioittamaan siviilien suojelua.
Malala Yousafzai, Nobel-palkittu koulutuksen puolestapuhuja, on julkaissut julkisen tuomion iskulle ja vaatinut, että “kaikkien osapuolten on noudatettava kansainvälistä oikeutta suojellakseen siviilejä ja turvattava lasten oikeus elämään ja koulutukseen.”
UNICEF on ilmaissut syvää huolta raportoiduista siviileihin osuneista iskuista, korostaen, että koulut ovat suojeltuja paikkoja eikä siviileihin kohdistuvia hyökkäyksiä tulisi sallia.
Vahvistetun tiedon puute ja rajoitettu ulkomaisten toimittajien ja tarkkailijoiden pääsy alueelle tarkoittaa, että vaikka videoita ja kuvia iskusta on vahvistettu, suoraa todistusaineistoa siitä, kuka laukaisi iskun ja miksi, ei ole julkistettu. Tämä korostaa, että lopulliset johtopäätökset siitä, kuka kantaa vastuun ja miksi isku osui kouluun, ovat edelleen auki.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa PosiTV TÄSTÄ