Eduskunta on vahvistanut hallituksen esityksen sisällön, jolla henkilöön perustuvan irtisanomisen kynnystä ollaan madaltamassa merkittävästi. Muutos koskee työsopimuslakia ja merityösopimuslakia, ja siitä on määrä äänestää täysistunnossa perjantaina. Mikäli esitys hyväksytään, laki voi tulla voimaan vuoden 2026 alussa.
Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittäisi pelkkä ”asiallinen syy”, kun nykyinen lainsäädäntö edellyttää ”asiallista ja painavaa syytä”. Sanamuodon muutos saattaa ensi silmäyksellä vaikuttaa vähäiseltä, mutta oikeudellisessa mielessä sillä on huomattava merkitys. Kynnys irtisanomiselle alenisi, ja tulkinnanvara työnantajan eduksi kasvaisi.
Hallitus on perustellut esitystä sillä, että se helpottaisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämishalukkuutta ja lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta. Kritiikin mukaan vaikutukset kohdistuvat kuitenkin ennen kaikkea työntekijöihin, joiden asema heikkenee ilman vastaavia turvamekanismeja. Muutos ei koske tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, mutta henkilöperusteisissa tapauksissa pelisäännöt muuttuvat olennaisesti.
Yksi keskeinen muutos koskee työnantajan velvollisuutta selvittää vaihtoehtoisen työn tarjoamista ennen irtisanomista. Jatkossa tätä velvollisuutta sovellettaisiin pääosin vain tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on olennaisesti muuttunut esimerkiksi sairauden vuoksi. Tämä kaventaa työntekijän suojaa tilanteissa, joissa irtisanominen perustuu työnantajan arvioon työntekijän toiminnasta tai soveltuvuudesta.
Oppositio ja useat työelämän asiantuntijat ovat varoittaneet, että lakimuutos siirtää merkittävän osan sääntelystä oikeuskäytännön varaan. Kun lain sanamuoto muuttuu väljemmäksi, joudutaan tulevina vuosina tuomioistuimissa ratkaisemaan, mitä ”asiallinen syy” tosiasiallisesti tarkoittaa. Tämä lisää epävarmuutta sekä työntekijöille että työnantajille ja saattaa johtaa pitkiin ja kalliisiin oikeusprosesseihin.
Kriitikoiden mukaan kyse ei ole yksittäisestä teknisestä muutoksesta, vaan laajemmasta linjauksesta, jossa työsuhdeturvaa puretaan asteittain. Työntekijän asema muuttuu epävarmemmaksi samaan aikaan, kun vastuu riskien kantamisesta siirtyy yhä selvemmin yksilölle. Hallituksen vakuuttelut siitä, ettei kyse ole irtisanomisten helpottamisesta, eivät ole hälventäneet huolta työelämän suunnasta.
Perjantain äänestys näyttää, onko eduskunnassa riittävä enemmistö viemään muutoksen läpi. Päätöksellä on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisen työelämän rakenteisiin – ja siihen, kuinka vahvaksi työntekijän oikeudellinen suoja tulevaisuudessa jää.
Toimittaja
Juha Korhonen
