Euroopan maat kutsuvat Iranin suurlähettiläät keskusteluihin
Ranska, Saksa, Espanja, Italia, Alankomaat, Britannia, Suomi ja Tanska ovat kaikki ilmoittaneet kutsuneensa Iranin suurlähettiläät keskustelemaan hallitustensa ulkoministeriöissä. Tämä on heidän virallinen tapansa ilmaista hyväksymättömyytensä Iranin mielenosoittajien tappamiselle.
Saksan ulkoministeriö kuvaili Iranin hallinnon väkivaltaa omaa kansaansa kohtaan järkyttäväksi.
Ranskan ulkoministeri kutsui toimia valtion väkivallaksi, joka kohdistuu rauhanomaisiin mielenosoittajiin.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez sanoi, että Iranin suurlähettiläs on kutsuttu, jotta voidaan ilmaista tuomion väkivaltaa vastaan ja vaatia iranilaisten perustavanlaatuisten oikeuksien kunnioittamista.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen ilmoitti myös kutsuvansa Iranin suurlähettilään ja sanoi, että Iran on sulkenut internetin, jotta se voisi murhata ja sortaa väestöään hiljaisuudessa.
EU suunnittelee lisäpakkokeinoja
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti, että EU ehdottaa uusia pakotteita henkilöille, jotka ovat vastuussa mielenosoitusten tukahduttamisesta. EU on asettanut matkustuskiellot ja omaisuuspakotteet mm. vallankumouskaartin jäsenille. Von der Leyen tuomitsi liiallisen voimankäytön ja sananvapauden rajoittamisen, kertoo Reuters.
Britannian tiukemmat pakotteet
Britannian ulkoministeri Yvette Cooper on kutsunut Iranin suurlähettilään Lontooseen. Hän kertoi parlamentissa, että Britannia aikoo tuoda voimaan laajemmat pakotteet ja tehdä lisätoimia. Cooper ilmoitti uusista pakotteista, jotka kohdistuvat Iranin finanssi-, energia-, liikenne-, ohjelmisto- ja muihin teollisuudenaloihin. Cooper kertoi, että asevalvonta-tarkastajat eivät ole saaneet pääsyä Iranin laitoksiin. Britannia vaatii Irania vastaamaan “hirvittäviin raportteihin” protestien tukahduttamisesta.
Donald Trumpin viesti ja sotilaalliset uhkaukset
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on julkisesti kehottanut iranilaisia jatkamaan protesteja ja valtaamaan maan instituutiot. Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt totesi, että ilmavoimien iskut ovat yksi vaihtoehdoista, joita Trump harkitsee. Hän kuitenkin painotti, että diplomatia on ensisijainen keino, vaikka presidentti ei pelkää käyttää sotilaallista voimaa tarpeen vaatiessa.
Hän on kehottanut iranilaisia jatkamaan protesteja ja “valtaamaan” maan instituutiot, ja sanoi, että “apu on tulossa” sekä että Iranin hallinnon vastuut tulevat maksamaan korkean hinnan. Tässä hän käyttää myös omaa kampanjasloganiaan muokattuna “MIGA” eli Make Iran Great Again – viestinä mahdollisesta tulevasta muutoksesta Iranin poliittisessa järjestelmässä. Trump perui kaikki tapaamiset Iranin virkamiesten kanssa, kunnes väkivalta mielenosoittajia kohtaan lakkaa.
Trump Trump on ilmoittanut uusista 25 % tullimaksuista kaikille maille, jotka käyvät kauppaa Iranin kanssa, mikä voi vaikuttaa merkittävästi Iranin talouteen ja sen kauppakumppaneihin.
Kuolonuhrien arvio ja mielenosoitusten laajuus
Eri lähteiden mukaan mielenosoituksissa on kuollut lähes 1800-2000 ihmistä, myös turvallisuusviranomaisia. Ihmisoikeusjärjestö Iran Human Rights (IHR) on vahvistanut 648 uhria, mukaan lukien 9 alaikäistä, mutta arvioi todellisen määrän olevan jopa 6 000.
Mielenosoitukset ovat osa pitkää hallituksen vastaista jatkumoa: edelliset suuret mielenosoitusten aallot olivat vuonna 2009 ja 2022–23, jolloin liike “Woman, Life, Freedom” lähti liikkeelle Mahsa Aminin kuolemasta poliisin säilössä.
Maan johto on katkaissut internetin, joka vaikeuttaa tiedon kulkua ja raportointia tilanteesta. Myös ulkomaanpuheluja on rajoitettu.
Nuorten iranilaisten nousu
Iranilaiset kansalaiset ovat vaatineet pitkään muutosta autokraattiseen hallintoon. Mielenosoitukset alkoivat viime vuoden loppupuolella, kun Iranin talouskriisi, valuutan romahtaminen ja hintojen nousu lisäsivät yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Nuoret ja opiskelijaryhmät ovat johtaneet kasvavaa protestiaaltoa ympäri maan. Videoissa on ollut viittauksia Reza Pahlaviin, Iranin syrjäytetyn shaahin poikaan, mutta hänen tukijoukkojensa laajuus on epäselvä. Selvää johtajaa mielenosoituksissa ei vaikuta olevan.
Iranin hallitus on ajatollahien johtama teokratia. Maan korkein johtaja on shiialainen ayatollah Ali Khamenei (kuvassa), joka valvoo armeijaa, vallankumouskaartia, tuomioistuimia ja ulkopolitiikkaa. Presidentti ja parlamentti valitaan vaaleilla, mutta heidän valtaansa rajoittaa korkein johtaja ja uskonnolliset neuvonantajat, jotka varmistavat shiialaisen islamin lain noudattamisen. Iranin presidentti on Masoud Pezeshkian.
Iranin islamilainen vallankumous vuonna 1979 johti monarkian ja shaahin syrjäyttämiseen: shaahi, Mohammad Reza Pahlavi ajettiin maanpakoon. Espoossa asuva nimettömänä pysyvä iranlilainen mies kommentoi ajatollahien valtaannousua Posi TV:lle: ”Hyvä maa meni pilalle”.
Lähteet: Guardian Axios L’orientToday Independent
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ