Säteilyturvakeskus tiedotti tänään iltapäivästä, että Imatran ulkoilmasta kerätyissä näytteissä on havaittu pieni määrä radioaktiivista kobolttia. Havainto tehtiin maaliskuussa kerätyistä ilman hiukkasnäytteistä, eikä löydöksellä ole viranomaisen mukaan vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön.
Näyte kerättiin ajanjaksolla 9.–16. maaliskuuta 2026, ja siinä havaittiin koboltin radioaktiivista isotooppia Co-60. Pitoisuus oli erittäin alhainen, vain 0,3 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa. STUKin mukaan näin pieni määrä on käytännössä merkityksetön säteilyaltistuksen kannalta.
Havaitun radioaktiivisen koboltin alkuperä ei ole tiedossa. STUK toteaa, että näin vähäisten keinotekoisten radioaktiivisten aineiden lähdettä ei useinkaan pystytä jäljittämään. Aine on voinut kulkeutua Suomeen pitkienkin etäisyyksien päästä, eikä mikään viittaa siihen, että kyse olisi merkittävästä päästöstä tai paikallisesta riskistä.
Radioaktiivista kobolttia syntyy esimerkiksi ydinvoimalaitosten käytön yhteydessä, ja sitä voi vapautua ilmaan muun muassa huoltotöiden aikana. Tässä tapauksessa mittaustulokset eivät kuitenkaan viittaa mihinkään merkittävän poikkeukselliseen tapahtumaan.
Samassa näytteessä havaittiin myös pieni määrä radioaktiivista cesiumia (Cs-137). STUKin mukaan kyseinen määrä vastaa tavanomaisia tasoja Suomessa, missä cesiumia esiintyy edelleen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus jäljiltä.
STUK seuraa ilman radioaktiivisuutta kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Mittausasemilla kerätään suuria määriä ilmaa suodattimille, joista voidaan analysoida radioaktiivisten aineiden pitoisuudet erittäin tarkasti. Menetelmä mahdollistaa myös hyvin vähäisten pitoisuuksien havaitsemisen, kuten Imatran tapauksessa.
