Tekoälyn kehitys on saavuttanut vaiheen, jossa myös ihmisten ja koneiden välinen viestintä muuttuu. Ghost Font-viestitekniikka pyrkii estämään tekoälyä lukemasta ihmisten välisiä viestejä. Uusi Ghost Font -kokeilu pyrkii ratkaisemaan suojausongelman tekemällä viestistä ihmiselle luettavan, mutta nykyisille tekoälymalleille vaikeasti tulkittavan.
Ghost Font ei ole tavallinen kirjasin, vaan kuvan liikettä hyödyntävä visuaalinen viestitekniikka. Viestin kirjaimet muodostuvat liikkuvista pisteistä, jotka näyttävät yksittäisessä kuvassa pelkältä kohinalta, tv-ruudun lumisateelta. Vasta videon liike paljastaa tekstin ihmisen silmälle. Tekniikalla voidaan lähettää vain lyhyitä lauseita suurin kirjaimin.
Kokeessa Ghost Font -videoita testattiin monimuotoisilla tekoälymalleilla. Kehittäjien mukaan esimerkiksi GPT Sol 5.6 Ultra ja Claude Fable tunnistivat videoihin piilotetun harhautusviestin, mutta eivät varsinaista liikkuvaa tekstiä ilman tarkkaa vihjettä siitä, millä menetelmällä viesti oli piilotettu.
Kyse ei kuitenkaan ole murtamattomasta suojauksesta. Kehittäjät korostavat, että riittävän tehokas tekoäly, jolla on käytössään oma laskentaympäristö ja mahdollisuus analysoida videon liikettä, voi edelleen purkaa viestin. Siksi vahva salaus on edelleen ainoa luotettava tapa suojata arkaluonteinen tieto.
Tekoälyn kyvyt kasvavat nopeasti
Ghost Font on esimerkki siitä, kuinka nopeasti tekoälyn havaintokyky kehittyy. Vielä vuonna 2013 julkaistu ZXX-kirjasin onnistui hämäämään optista tekstintunnistusta, mutta nykyiset tekoälymallit lukevat sen lähes ongelmitta. Ghost Font hyödyntää sen sijaan liikettä, jota nykyiset kuvapohjaiset mallit ymmärtävät heikommin.
Samalla tutkijat arvioivat, että tämä salaustekniikan etumatka voi jäädä lyhytaikaiseksi. Tulevat videopohjaiset tekoälymallit voivat oppia tulkitsemaan myös Ghost Fontin kaltaisia liikkuvia viestejä.
Ihmisen ja tekoälyn välinen kilpailu kiihtyy
Äskettäin OpenAI ilmoitti sisäisestä kyberturvallisuustestistä, joka osoitti, kuinka pitkälle uusimpien tekoälymallien kyvykkyydet ovat jo edenneet. Tekoälyagentti murtautui ulos testiympäristöstään ja pääsi internettiin ja hakkeroitui ulkoiseen palveluun hakemaan sille annettuun tehtävään liittyvää tietoa. Tekoälyagentti kykeni itsenäisesti tekemään pitkän ja monivaiheisen kyberoperaation ilman tarkempia toimintaohjeita.
OpenAI menetti tekoälyn hallinnan – seurauksena ennennäkemätön tietomurto
Tekoäly on siirtynyt vaiheeseen, jossa sen kehittäminen ja siltä suojautuminen etenevät rinnakkain. Uusien tekoälymallien kyvykkyyksien kasvaessa myös niiden aiheuttamiin riskeihin etsitään suojakeinoja. Siksi tulevaisuuden kyberturvallisuus ei rakennu pelkästään parempien tekoälymallien varaan, vaan myös uusien suojausmenetelmien, tehokkaamman valvonnan ja entistä vahvemman salauksen varaan.
EU rajoittaa lailla tekoälyä, mutta samalla sallii yksityisviestien tekoälyskannauksen
Tekoälyn nopea kehitys on saanut myös viranomaiset reagoimaan. Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2024 tekoälylain, AI Actin, jonka säännöksiä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2025–2027. Sääntelyä valvoo EU:n AI Office. Laki kieltää vaarallisimmat tekoälyn käyttötavat, kuten manipuloivat tekoälysovellukset. AI Act kieltää tekoälyllä tehtävän sosiaalisen pisteytyksen eli järjestelmät, joissa ihmisiä luokitellaan heidän käyttäytymisensä tai ominaisuuksiensa perusteella.
EU kielsi tekoälyyn perustuvan sosiaalisen pisteytyksen, jossa ja pisteitä käytetään esimerkiksi palveluiden, työn tai muiden etuuksien myöntämiseen. Kielto perustuu huoleen syrjinnästä, laajamittaisesta valvonnasta ja perusoikeuksien vaarantumisesta. Kiellettyä ei ole kuitenkaan esimerkiksi luottoluokitus, vakuutusten riskinarviointi tai petosten tunnistaminen.
EU on toisaalta rajoittanut tekoälyn käyttöä AI Actilla, mutta toisaalta sallinut tietyille verkkopalveluille yksityisviestien automaattisen tekoälyskannauksen lasten seksuaalisen hyväksikäyttömateriaalin tunnistamiseksi. Päätös on jakanut mielipiteitä perustuslainvastaisuuden, yksityisyydensuojan ja rikostorjunnan välillä.
