Greenpeace Ranska ajautumassa rahoituskriisiin – irtisanomiset alkoivat

Crowds in Amsterdam's Dam Square during one of the Dutch capital's largest ever climate marches, where an estimated 40,000 people took part in coordination with climate events all over the world, including in Glasgow, where the COP26 climate conference is taking place. Op 6 november 2021 vind de grootste klimaatmars ooit plaats in Amsterdam. Een coalitie samenwerking bestaande uit 11 organisaties en 109 partners. Met een mega groot spandoek van 55 meter lang waarop de namen staan van de mensen die druk willen uitoefenen op de politiek, lopen we door de straten van Amsterdam richting het Westerpark.

Ympäristöjärjestö Greenpeace Ranskan toimisto on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin lahjoitusten hiipuessa. Järjestö on ilmoittanut aloittavansa merkittävät henkilöstövähennykset sopeuttaakseen toimintaansa heikentyneeseen rahoitustilanteeseen.

Greenpeace France kertoi torstaina leikkaavansa noin 30 työpaikkaa. Käytännössä henkilöstö supistuisi 138 työntekijästä noin 106:een.

Lahjoitusten hidastuminen romutti kasvun

Järjestön mukaan talousongelmien taustalla on selvä muutos rahoituksessa. Vielä vuosina 2018–2021 lahjoitukset kasvoivat 26 prosenttia, mutta vuoden 2022 jälkeen kasvu on hidastunut vain seitsemään prosenttiin.

Greenpeace toimii täysin yksityisten lahjoitusten varassa, eikä se ota vastaan valtion tai yritysten tukea. Tämä tekee järjestöstä erityisen haavoittuvan talouden heilahteluille.

Järjestön johdon mukaan inflaatio ja yleinen kustannustason nousu Ranskassa ovat vähentäneet ihmisten halua tai kykyä lahjoittaa. Samalla varainhankinta on vaikeutunut myös käytännössä, esimerkiksi puhelinmyynnin tehon heikennyttyä.

“Vaikea hetki koko organisaatiolle”

Greenpeace Francen johto kuvaa tilannetta vaikeaksi koko henkilöstölle. Järjestön mukaan säästötoimet ovat välttämättömiä, jotta toiminta voidaan turvata pitkällä aikavälillä.

Mainos
Mainos

Taustalla on myös rakenteellinen ongelma: vaikka kansainvälinen Greenpeace-verkosto jakaa varoja toimistojensa välillä, se ei pysty paikkaamaan yksittäisen maan pysyviä rahoitusongelmia.

Paine kasvaa koko järjestökentässä

Greenpeacen tilanne heijastaa laajempaa trendiä, jossa kansalaisjärjestöt joutuvat kiristyvän taloustilanteen puristukseen. Lahjoituksiin perustuva rahoitusmalli toimii hyvin kasvukaudella, mutta kriisiaikoina se voi nopeasti kääntyä riskiksi.

Ranskan yksikkö kerää vuosittain noin 31 miljoonaa euroa yli 240 000 tukijalta, mutta nyt tämä pohja ei enää riitä kattamaan menoja entiseen tapaan.

Greenpeacen tilanne herättää myös laajemman kysymyksen koko järjestön roolista nykymaailmassa, onko sille enää tarvetta yhteiskunassa?

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Huoltovarmuuskeskus: Suomessa ei pulaa polttoaineista tai viljasta Lähi-idän sodasta huolimatta

Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan seurauksena, kertoo Huoltovarmuuskeskus tuoreessa tilannearviossaan. Viraston mukaan polttoaineiden ja viljan saatavuus on Suomessa tällä hetkellä hyvä, vaikka konfliktin pitkittyminen voi lisätä paineita erityisesti raaka-aineiden ja tuotantopanosten osalta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sodan vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet lähinnä yritysten kustannuksissa. Polttoaineiden, raaka-aineiden ja materiaalien hinnat ovat nousseet, mutta varsinaisia saatavuusongelmia ei […]

Kotimaa 1 t sitten

EU suunnittelee alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää 16.4. EU-johtajien videokokouksen, jossa käsitellään  yhteistä linjaa alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi. Kokoukseen osallistuu EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä useita jäsenmaiden pääministereitä, kuten Espanjan Pedro Sánchez, kertoo Reuters. Tapaamisen tarkoituksena on vahvistaa EU-tason koordinaatiota, jotta jäsenvaltiot etenisivät rajoituksissa yhtenäisesti. Macronin toimiston mukaan tavoitteena on myös nopeuttaa Euroopan komission […]

Eu 2 t sitten

Slovenian parlamentin puhemies ehdottaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä

Slovenian parlamentin puhemies Zoran Stevanović aikoo edistää kansanäänestyksen järjestämistä maan Nato-jäsenyydestä. Stevanović katsoo, että kansalaisten tulisi saada suoraan päättää, jatkaako Slovenia jäsenyyttään NATOssa vaiko eroaa siitä. Stevanovićin mukaan asia liittyy kansalliseen päätösvaltaan ja siihen, miten maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulisi tulevaisuudessa ohjata. Hänen mukaansa Slovenian ei tulisi olla riippuvainen ulkopuolisista päätöksentekorakenteista, vaan sen tulisi pystyä […]

2 t sitten