Iranin sota on häirinnyt polttoaineen toimituksia Eurooppaan. EU seuraa tilannetta ja turvaa jakelua korvaavalla öljyntuonnilla sekä strategisilla varmuusvarastoilla, jotka kattavat kolmen kuukauden kulutuksen.
Varmuusvarastot turvaavat jakelun
EU-maissa on lakisääteisesti ylläpidettävä strategisia varmuusvarastoja, jotka kattavat vähintään 90 päivän nettotuonnin kulutuksen. Tämä vastaa 70–80 miljoonaa tonnia öljytuotteita, mikä riittää kolmeksi kuukaudeksi normaalikulutuksella. Varastoista voidaan vapauttaa bensiiniä, dieseliä ja lentopolttoainetta jakeluverkkoihin.
Euroopan komission tiedottaja Anna‑Kaisa Itkonen sanoi maaliskuun alussa, että EU:lla ei ole välitöntä polttoainepulavaaraa:
-”Varastot kattavat noin 85–90 päivän kulutuksen, joten lyhytaikaiset häiriöt eivät uhkaa polttoainejakelua Euroopassa.”
Euroopan komission energiakomissaari Dan Jørgensen on kehottanut jäsenmaita tekemään yhteisiä valmisteluja varmistaakseen toimitusketjujen toimivuuden.
EU voi korvata osan puuttuvasta energiasta tuomalla öljyä Norjasta, Yhdysvalloista, Nigeriasta ja Algeriasta. EU:n suurimmat öljytoimittajat ovat nyt Yhdysvallat ja Norja.
Skenaariot kahdesta viikosta puoleen vuoteen
Alla on esitetty aikataulu ja skenaariot energiakriisin mahdollisesti pitkittyessä kuukausilla. Arviot perustuvat EU:n varmuusvarastoihin, kulutukseen, kansainvälisiin energiamarkkinoihin sekä IEA:n suosituksiin ja historiallisiin kokemuksiin toimitushäiriöistä. Arviossa on huomioitu myös se, että EU saa öljyä ja polttoaineita jatkuvasti vaihtoehtoisista lähteistä, kuten Norjasta, Yhdysvalloista ja Afrikasta.
2 viikkoa: Alkuvaihe
Ensimmäisen kahden viikon aikana EU:n strategiset varmuusvarastot ja paikalliset jakeluvarastot pitävät polttoainejakelun normaalina. Hinnat voivat hieman nousta markkinapaineiden vuoksi, mutta pumput pysyvät pääosin täynnä eikä merkittäviä häiriöitä esiinny.
4 viikkoa: Ensimmäiset vaikutukset
Kuukauden kuluttua toimitushäiriö alkaa näkyä markkinoilla selvemmin. Hinnat nousevat lisää, ja yksittäisillä alueilla voi esiintyä lieviä jakeluhäiriöitä. EU ja jäsenmaat lisäävät varmuusvarastojen käyttöä ja kasvattavat tuontia vaihtoehtoisista lähteistä, kuten Norjasta, Yhdysvalloista ja Afrikasta. Kuluttajille voidaan suositella energiansäästöä, mutta jakelu toimii edelleen pääosin normaalisti.
6–8 viikkoa: Paine kasvaa
Varastojen käyttö kasvaa ja logistinen paine lisääntyy. Hinnat pysyvät korkeina, ja joissakin maissa voidaan ottaa käyttöön lieviä rajoituksia tai ohjeistuksia polttoaineen käytön vähentämiseksi. Vaihtoehtoinen tuonti ja varmuusvarastot pitävät jakelun kuitenkin vielä laajasti toiminnassa, eikä laajaa polttoainepulaa synny.
8–12 viikkoa: Kriittinen vaihe lähestyy
Hormuzinsalmen toimitushäiriöiden jatkuessa varmuusvarastot alkavat ehtyä, vaikka lisätoimituksia saadaan muualta. Jakelussa voi esiintyä alueellisia häiriöitä. EU:n hätätoimet, kuten varastojen vapauttaminen ja tuonnin lisääminen, ovat keskeisessä roolissa. Täydellistä normaalia jakelua ei enää kaikkialla pystytä takaamaan, mutta laajamittainen täydellinen pula on edelleen epätodennäköinen.
3–6 kuukautta: Pitkäaikainen kriisi ja rajoitukset
Jos toimitushäiriö jatkuu useita kuukausia, EU:n varmuusvarastot ovat suurelta osin käytetty loppuun ja jakelu perustuu yhä enemmän jatkuvaan tuontiin vaihtoehtoisista lähteistä sekä hätätoimiin. Jakelua priorisoidaan kriittisille sektoreille, kuten terveydenhuoltoon, logistiikkaan ja elintarviketuotantoon.
Kuluttajille voidaan asettaa rajoituksia, kuten polttoainekiintiöitä ja ajon vähentämiseen tähtääviä toimia. Äärimmäisessä tilanteessa voidaan harkita lyhytaikaisia ja kohdennettuja liikkumisrajoituksia, mutta tällaiset toimet olisivat poikkeuksellisia ja viimeinen keino.
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) koordinoi energiakriiseissä
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ohjaa maailmanlaajuista reagointia energiakriisiin, kuten WHO toimi pandemian aikana. IEA:n johtaja on Fatih Birol, joka on myös Maailman talousfoorumin (WEF) energia-neuvonantajapaneelin johtaja.
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) perustettiin vuonna 1974 öljykriisin aikana, ja se koordinoi energian saatavuutta, analysoi markkinoita ja neuvoo jäsenvaltioita energiakriiseissä. Järjestö valvoo strategisia öljyvarastoja, koordinoi hätätoimia, tuottaa tilastoja ja suosituksia sekä tekee kansainvälistä yhteistyötä kriisitilanteissa.
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on julkaissut raportin maaliskuussa, jossa se listaa keinoja alentaa öljyn ja polttoaineiden hintapaineita kuluttajille energiakriisin aikana. Raportissa ehdotetaan kysyntää vähentäviä toimia – kuten etätyön lisäämistä, moottoriteiden nopeusrajoitusten alentamista, joukkoliikenteen edistämistä, yksityisautoilun rajoittamista ja lentojen vähentämistä.
