EU käynnisti selvitykset Googlen toiminnasta digimarkkinasäädöksen perusteella
Euroopan komissio on käynnistänyt kaksi virallista selvitystä siitä, noudattaako Google hakukone EU:n digimarkkinasäädöstä (DMA). Selvitykset voivat johtaa sakkoihin tai uhkasakkoihin, jos Google ei noudata sääntöjä, tiedottaa Eduskunta viikkokirjeessä.
Digimarkkinasäädös koskee suuria digiyrityksiä, joilla on merkittävä valta digitaalisilla markkinoilla. Säädöksen tarkoituksena on rajoittaa suurten teknologiayritysten markkinavaltaa ja edistää reilua kilpailua digitaalisilla markkinoilla. Säädös velvoittaa niin sanotut portinvartijayritykset tarjoamaan avoimempaa pääsyä palveluihin ja teknisiin rajapintoihin, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat kilpailla tasavertaisemmin.
Android-järjestelmän ja tekoälypalvelujen yhteentoimivuuden tarkastelu
Selvityksessä komissio tutkii, tarjoaako Google riippumattomille sovelluskehittäjille maksuttoman ja tosiasiallisen pääsyn Android-käyttöjärjestelmän keskeisiin ominaisuuksiin. Erityinen huomio kohdistuu Googlen tekoälypalveluihin, kuten Geminiin. Tavoitteena on varmistaa, etteivät Googlen omat palvelut saa kilpailuetua järjestelmässä, vaan myös muut kehittäjät voivat integroida omia tekoälyratkaisujaan Android-ympäristöön.
Android on Googlen omistama käyttöjärjestelmä, ja avoimen lähdekoodin projekti, mutta Googlen omat sovellukset ja palvelut, kuten Play-kauppa, kuuluvat täysin Googlen hallintaan.
Googlen hakukonedatan saatavuuden arviointi kilpailijoille
Toinen selvitys koskee Googlen hakupalvelun anonymisoitua dataa, kuten hakutulosten järjestystä, hakukyselyitä, klikkaustietoja ja näkymämääriä. Komissio arvioi, jakaako Google tätä tietoa tasapuolisesti ja syrjimättömästi myös kilpaileville hakupalveluille ja tekoälypohjaisille palveluille, jotta ne voivat kehittää omia hakuratkaisujaan
Mahdolliset seuraamukset ja vaikutukset Googlen toimintaan
Jos komissio katsoo Googlen rikkovan digimarkkinasäädöstä, se voi määrätä yhtiölle merkittäviä sakkoja tai uhkasakkoja. Lisäksi Google voidaan velvoittaa muuttamaan toimintatapojaan, esimerkiksi avaamaan järjestelmiään ja dataansa laajemmin kilpailijoille, mikä voi vaikuttaa myös käyttäjien arkeen palveluiden lisääntyvänä valinnanvarana.
Googlen suuri valta tiedon välityksessä
Googlen merkittävä asema on ongelmallista, sillä yhden yrityksen algoritmit voivat muokata tiedonvälitystä globaalisti ja vaikuttaa siten demokratiaan ja käsityksiin asioista. Hakualgoritmit eivät ole neutraaleja, vaan ne heijastavat Googlen liiketoimintamalleja, arvoja ja teknisiä valintoja, kuten mainosten priorisointia, hakutulosten järjestystä ja suositusten logiikkaa. Hakutulosten esittäminen tietyssä järjestyksessä väistämättä muodostaa käyttäjälle tietynsuuntaisen käsityksen asioista, painottaen joitain näkökulmia ja häiventäen toisia.
Samalla lailla ChatGPT ja muut tekoälyjärjestelmät ohjaavat käsitysten muodostumista, sillä niiden vastaukset perustuvat koulutusdataan ja mallin suunnitteluun, mikä voi korostaa joitain näkökulmia ja jättää toiset vähemmälle huomiolle. Tätä ilmiötä voisi kutsua “pehmeäksi sensuuriksi”- vaikka sisältöjä ei poisteta, ne saattavat saada vähemmän näkyvyyttä.
Google merkitsee osan hakutuloksista faktantarkistustarroilla, joita yhtiö kutsuu riippumattomien tarkistajien merkinnöiksi. Näin eri mekanismein Google hallitsee, mitkä lähteet nousevat esiin ja miten tietyt näkökulmat saavat enemmän näkyvyyttä ja toiset asiat jäävät vähemmälle tai piiloon. Faktatsekkaus järjestely voi muokata käyttäjien käsitystä maailmasta ja vähentää tiedon monipuolisuutta, esimerkiksi jättää näyttämättä liiketoiminnallisesti epäedullisia asioita.
Googlea omistaa emoyhtiö Alphabet Inc., joka on julkinen yhtiö. Suurimpia yksittäisiä omistajia ovat Alphabetin perustajat Larry Page ja Sergey Brin, jotka ovat juutalaistaustaisia tietojenkäsittelytieteen ammattilaisia.
Muut hakukoneet
Googlen ja Bingin hakukoneet tarjoavat käyttäjille tehokkaita hakutuloksia, mutta niiden algoritmit voivat ohjata näkyvyyttä liiketoimintalogiikan ja mainosten perusteella. Näin tietyt näkökulmat tai sisällöt nousevat esiin enemmän kuin toiset.
Sen sijaan hakukoneet kuten Brave Search, DuckDuckGo, Startpage ja Qwant korostavat yksityisyyttä ja tarjoavat vähemmän personoituja tuloksia. Ne eivät seuraa käyttäjien hakuja ja teemoja tai priorisoi sisältöjä mainonnan tai algoritmien perusteella, mikä tekee niiden hakutuloksista neutraaleja ja avoimia. Tor-verkossa toimivat hakupalvelut (Torch, Ahmia, Candle) esittävät tulokset ilman suodatusta, jolloin käyttäjä saa näkyville sisällöt sellaisina kuin ne verkossa ovat, ilman algoritmista ohjausta. Torin hakukoneet ovat neutraaleja, eivätkä ole kaupallisesti hallittuja kuten Google.
Sosiaalisen median tiedonsaantia ja välitystä rajoittavat mekanismit
Nykyisessä digitaalisessa ympäristössä tiedonsaanti ja jakaminen kohtaa uusia haasteita: hakukoneiden tuottamat suodatetut ja muokatut osumat sekä sosiaalisen median mekanismit, kuten ”yhteisönormit” ja ”riippumaton faktatsekkaus”. Algoritmit ja moderointiprosessit voivat poistaa sisältöä tai rajoittaa näkyvyyttä perustuen subjektiivisiin arvioihin kuvitelluista ja keinotekoisesti muodostetuista ”yhteisön normeista”. Näin yksilön mielipiteen ilmaiseminen sidotaan yhteisön hyväksyntään, mikä luo uudenlaisen sosiaalisen kontrollin, joka voi toimia demokratian periaatteiden vastaisesti – huomaamatta. Mekanismit vaientavat yksilöitä ja kriittisiä kantoja pehmeällä sensuurilla. Kovempaa sensuuria on tilien rajoittaminen tai kokonaan sulkeminen, jossa koko henkilö estetään alustalta.
Toimittaja
Karl Beckenström
