”Tämä asia on nyt käytännössä taputeltu”, toteaa Sonkajärven Sukevan M-marketin kauppias Jarkko Laukkanen. Hän on pyörittänyt kauppaa 21 vuotta, ja nyt tuntuu kuin tehdyn työn tulokset katoaisivat. Jos kyläkauppa katoaa, monen elämä muuttuu vaikeaksi, kertoi Laukkanen Savon Sanomille.
300-neliöinen kyläkauppa ei pärjää ilman taloudellista tukea, jos EU:n uusi kaasuasetus astuu sellaisenaan voimaan sanoo Laukkanen. Asetus edellyttää, että monet kaupat vaihtavat kylmälaitteensa ympäristöystävällisempiin laitteisiin vuoteen 2030 mennessä.
Osa kauppiaista on jo tehnyt EU:n vaatimat muutokset, ja osa pärjää pienemmälläkin remontilla – mutta monessa kaupassa pohditaan kylmälaiteinvestoinnin järkevyyttä ja kohtuullisuutta. Kylmälaitteiden uusiminen voi maksaa pienessäkin kaupassa yli 200 000 euroa. Useimmiten kylmälaitteiden uusiminen jää kauppiaan maksettavaksi.
Vuoden 2019 selvityksen mukaan kyläkauppojen keskimääräinen liiketulos oli vain 8 660 euroa — joten rahoitusmahdollisuudet kalliiden laitteiden hankintaan ovat hyvin rajalliset.
Ns. Kyläkaupoiksi lasketaan kaupat, joiden myynti pinta-ala on alle 400 m² ja liikevaihto alle 2 miljoonaa euroa ja jotka sijaitsevat taajamien ulkopuolella tai pienissä kylissä.
Kyläkaupat vähenevät, kauppakeskuksia nousee lisää
Monet kauppiasyrittäjät pohtivatkin nyt kaupanpidon lopettamista EU kaasuasetuksen takia. Suomessa kyläkauppojen määrä on jo ennestäänkin laskenut: vuonna 2004 niitä oli 634 ja vuonna 2024 enää 155 kauppaa. Tutkimukset viittaavat siihen, että aiempina vuosina pieniä kyläkauppoja on lopettanut 20–40 vuodessa. Samanaikaisesti suurten kauppakeskusten rakentaminen jatkuu, ja niiden määrä on kasvanut noin sadasta lähes 190:een viimeisen 15 vuoden aikana. Kulutus on siirtymässä kaupunkeihin ja keskitettyihin kauppakeskuksiin.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah lupaa ensi vuodelle hieman enemmän kyläkauppatukea. Kauppiaiden mielestä nykyinen tuki on liian pieni kalliisiin laitehankintoihin nähden. Osa kaupoista jää tuen ulkopuolelle sijaintinsa takia.
Monien mielestä kyläkaupat ovat kuitenkin osa huoltovarmuutta ja elintärkeitä palvelupaikkoja etenkin ikäihmisille.
Sukevan M-marketin Laukkanen sanoo, että jos kyläkauppa katoaa, monen elämä muuttuu vaikeaksi, Savon Sanomat.
Uusi EU:n Kaasusäädös
EU ohjaa siirtymää uusiin kylmälaitejärjestelmiin: uusi EU‑kaasusäädös kohdistuu kylmälaitteisiin ja ilmastointiin. Kauppojen odotetaan uusivan laitteensa vähitellen seuraavien vuosien aikana vuoteen 2030 mennessä. Asetus koskee fluorattuja kasvihuonekaasuja (F‑kaasuja), joita käytetään kylmäaineina monissa kauppojen kylmäjärjestelmissä. EU‑markkinoille ei saa enää laittaa uusia kaupallisia jääkaappeja/pakastimia ja kylmälaitteita, jos niiden käyttämä F‑kaasu‑kylmäaineen GWP‑arvo (ilmastonlämpenemispotentiaalin arvo) on yli raja-arvon (GWP ≥ 150 tai 2500).
Tämä ei suoranaisesti pakota kauppaa vaihtamaan koko laitteistoa heti, mutta se rajoittaa uusien laitteiden myyntiä ja vanhojen huoltoa. Tämä muutos johtaa siihen, että vanhoja järjestelmiä ei voi enää huoltaa samanlaisilla kylmäaineilla. Käytännössä huolto ilman hyväksyttyjä kylmäaineita muuttuu mahdottomaksi ja tämä pakottaa järjestelmän uusimiseen ennen 2030 siirtymäajan loppua.
Kylmälaitteiden päästöt ja sähkönkulutus vähenee
Suomen ruokakauppojen päästöt syntyvät pääosin kylmälaitteista, jotka pitävät ruokatuotteet viileinä. Vanhoissa laitteissa käytetään HFC-kylmäaineita, joiden ilmastohaitta on suuri. Noin 300 neliömetrin kokoisessa ruokakaupassa kylmäainevuodot voivat aiheuttaa 150–250 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Tämä vastaa arviolta sadan bensiinikäyttöisen henkilöauton vuosipäästöjä. Päästöt syntyvät, jos kylmäaineita karkaa ilmaan huollon tai laitevikojen yhteydessä.
Uudet kylmälaitteet käyttävät sen sijaan luonnollisia kylmäaineita, kuten hiilidioksidia tai propaania. Niiden ilmastovaikutus on lähes nolla. Siksi kylmäainevuodoista syntyvät päästöt putoavat käytännössä olemattomiksi. Uudet laitteet kuluttavat sähköä 20–30 prosenttia vähemmän kuin vanhat. Yhden kaupan kohdalla tämä voi tarkoittaa jopa 40 000–60 000 kilowattitunnin vuotuista säästöä.
40 000 kWh:n säästö tarkoittaa 8 000 euron vuotuista säästöä sähkölaskussa (laskien 0,20 euroa kWh),. Vastaavasti 60 000 kWh:n säästö olisi 12 000 euroa vuodessa. Näin ollen sähkönkulutuksen pienentäminen kylmälaitteessa voi tuoda kauppiaalle rahallista hyötyä vuositasolla.
Kyläkauppojen myötä menee muitakin palveluita ja kylän kohtaamispaikka katoaa
EU ilmastoasetus horjuttaa pientä paikallista kauppiasyrittäjyyttä. Ihmiset joutuvat ajamaan autolla suuriin keskuksiin ruoka-ostoille. Päivittäisten ruokaostosten tekeminen muuttuu vaivalloiseksi sekä ilmastovastaiseksi, mikäli autolla joutuu ajamaan kymmeniä kilometrejä lähimpään ruokakauppaan monta kertaa viikossa. Monille, varsinkin vanhoille ihmisille ja pienitulosiille perheille, joilla autoa ei ole, sekään ei ole mahdollista.
Asetus on vaikeuttaakin niin pienten kylien asukkaiden ja kuin myös paikalliskauppiaiden elämää. Se voi välillisesti vaikuttaa myös alueelta pois muuttoon, jos ei paikallinen kauppa ei kykene kylmälaitteiden uusintaan ja lopettaa toimintansa. Monessa kylässä kyläkauppa on myös kylän keskus ja tärkeä sosiaalinen kohtaamispaikka, jonne voidaan kulkea ympäristöystävällisesti jalan tai pyörällä.
Artikkelin kuvassa on Yttilän kylän viimeinen lähikauppa, Sepon kauppa, joka lopetti toimintansa vuoden 2014 alussa. Yttilässä ei ole enää toiminnassa olevaa ruokakauppaa palvelemassa paikallisia asukkaita. Yttilän kylä jäi myös ilman postia ja huoltoasemaa Sepon kaupan lopetettua. Lähimmät ruokakaupat ovat Säkylässä, noin 8 km:n päässä Yttilästä. Kauppa muistetaan paikallisena kohtaamispaikkana ja tärkeänä osana kyläyhteisöä.
Tukea voi hakea EU-ohjelmista ja ELY-keskuksilta
Asetuksen vaatimat kylmälaitteiden uusintojen suuret kustannukset ei ole kohtuullisia suhteessa pienten paikallisten kyläkauppojen tuloihin. Tukea onkin haettavissa laitteiden uusintaan.
Kylmälaitteiden uusimiseen liittyvät tuet Suomessa ja EU:ssa tulevat energiatehokkuus- ja investointiohjelmista, vaikka suoraa “kylmälaiteavustusta” ei olekaan. EU-tasolla rahoitusta voi hakea esimerkiksi InvestEU-ohjelmasta, joka kattaa osittain myös energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä investointeja, sekä Digitaalinen Eurooppa- ja Horizon Europe -ohjelmista, jotka tukevat modernien, digitalisoitujen ja ympäristöystävällisten järjestelmien käyttöönottoa.
Kansallisella tasolla Suomessa ELY-keskukset ja maaseuturahasto tarjoavat yrityksille avustuksia, lainoja tai takauksia, jotka voivat kattaa 20–50 % investoinnin kustannuksista. ELY Centre – Yrityksen kehittämisavustuksen tukiprosentti vaihtelee alueittain ja projektin laadun mukaan; tuki voi olla korkeampi harvaan asutuilla tai kehitysalueilla. Tuen saaminen ja määrä riippuu sijainnista: maaseudulla ja alueilla, joilla painotetaan energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, tuki voi olla suurempaa.
Business Finland – Energy Aid tarjoaa 15–30 % investoinneista energia‑/tehokkuusprojekteihin. Tuki soveltuu koko maahan ja edellyttää energiatehokkuuden parantamista.
Business Finland – Circular Economy Investment Grant tarjoaa tukia pk‑yrityksille, joka ei sidottu maakuntaan.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ