Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen määrän nopea kasvu voi yhdessä sääriippuvaisen sähköntuotannon kanssa lisätä sähköpulatilanteiden riskiä Suomessa. Erityisesti lataamisen ajoituksella voi olla suuri merkitys sähkön riittävyyden turvaamisessa.
Suomen sähkön riittävyys voi joutua koetukselle jo 2030-luvun alussa, arvioidaan Aalto-yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan sähköautojen nopea yleistyminen ja autojen lataamisesta syntyvät kulutuspiikit voivat vaikeuttaa sähköjärjestelmän tasapainottamista etenkin kylminä ja vähätuulisina talvipäivinä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Aalto-yliopiston energiatekniikan väitöskirjatutkija Ilona Malmipuron mukaan Suomen sähköntuotannossa voi olla tulevan vuosikymmenen alussa merkittävä vaje tilanteissa, joissa tuulivoiman tuotanto on vähäistä ja sähkönkulutus suurta.
”Ennusteemme mukaan Suomen sähköntuotannossa on jo tulevan vuosikymmenen alussa merkittävä vaje vähätuulisina talviaikoina. Tuotantokapasiteetti ei välttämättä riitä vastaamaan sähköajoneuvojen nopeasti kasvavaan määrään ja niiden lataamisen aiheuttamiin kulutuspiikkeihin”, Malmipuro sanoo.
Suomessa on tällä hetkellä noin 300 000 ladattavaa sähkökäyttöistä autoa. Tutkijoiden arvion mukaan määrä vähintään kaksinkertaistuu, mutta voi jopa kolminkertaistua neljän vuoden kuluessa. Liikenteen sähköistyminen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisesta öljystä, mutta samalla se kasvattaa sähkönkulutusta ja lisää tarvetta kulutuksen ohjaukselle.
Malmipuron mukaan sähköautojen lataaminen ajoittuu usein iltapäivään ja alkuillalle, jolloin sähkönkulutus on muutenkin korkealla. Jos latausta sen sijaan siirrettäisiin halvan sähkön tunneille, öihin, viikonloppuihin tai tuulisiin ajankohtiin, kulutus jakautuisi tasaisemmin.
”Jos autojen lataus ajoitettaisiin halvan sähkön hinnan tunneille ympäri vuorokauden, kulutus jakautuisi tasaisemmin”, Malmipuro toteaa.
Sähkön kysyntä kasvaa nopeasti
Sähkön kokonaiskysynnän on ennustettu kasvavan Suomessa 20–45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kasvua vauhdittavat liikenteen sähköistymisen lisäksi teollisuuden ja lämmitysjärjestelmien sähköistyminen.
Samaan aikaan sähköntuotanto muuttuu entistä sääriippuvaisemmaksi. Yli neljännes Suomen sähköntuotannosta perustuu jo nyt tuulivoimaan. Uusiutuvaa tuotantoa täydentää ydinvoima, mutta tutkijoiden mukaan Suomen tilanne on sähkön riittävyyden kannalta haastavampi kuin monissa muissa Pohjoismaissa.
Ruotsissa ja Norjassa sähköjärjestelmää tukee laajempi vesivoimakapasiteetti, jota voidaan säätää kulutuksen mukaan. Suomessa sähkön kokonaiskysyntä on korkea suhteessa vakaaseen, säästä riippumattomaan tuotantoon.
Kulutusjousto voi ehkäistä tehopulaa
Tutkimuksessa tarkasteltiin sääolosuhteita, sähkön kysynnän kasvua ja erilaisia arvioita kulutuksen joustavuudesta. Kulutusjoustolla tarkoitetaan sitä, että sähkön käyttöä voidaan siirtää ajankohtiin, jolloin sähköä on paremmin saatavilla tai sen hinta on alhaisempi.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijoiden mukaan jouston merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa korkean kulutuksen aikaan tapahtuu lisäksi yllättävä häiriö, kuten ydinvoimalan käyttökatko tai sähkökaapelivika Itämerellä.
”Tutkimuksemme mukaan sähkö ei nykyinvestoinneilla välttämättä riitä tulevaisuudessa ilman kulutuksen joustavuutta. Jos suurin osa suomalaisista tottuisi lataamaan sähköautonsa tuulisella säällä, yöllä tai viikonloppuna, sähkön mahdolliset tehopulatilanteet vähenisivät erittäin merkittävästi”, Malmipuro sanoo.
Tutkijat katsovat myös, että kaupunkien jäljellä oleva yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto olisi tärkeää säilyttää. Se tarjoaa säästä riippumatonta tuotantoa erityisesti kylminä talvina.
”Kylminä talvina ne ovat erittäin tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, energiatekniikan professori Sanna Syri.
Tutkimus on julkaistu Energy-tiedelehdessä. Se toteutettiin osana RealSolar-hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
