Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi helpommin kuin eläimiin kohdistuva väkivalta. Tutkimuksen mukaan myös eläinsuojelurikoksista annetut rangaistukset ovat usein lieviä.
Lemmikkieläimiin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta, käy ilmi Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Eläinlääketieteen lisensiaatti Elli Valtosen tutkimuksen mukaan eläinsuojeluvalvonnassa tunnistetaan selvästi herkemmin eläinten hoitoon liittyviä laiminlyöntejä kuin väkivaltaista kaltoinkohtelua.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pääkaupunkiseudun eläinsuojeluvalvonnan asiakirjoja vuosilta 2019–2020 sekä koko maan käräjäoikeuksien eläinsuojelurikostuomioita vuosilta 2011–2021.
Virkaeläinlääkäreille tehdyissä ilmoituksissa kuvattiin yleisimmin puutteita eläinten perushoidossa, kuten pitopaikassa ja ruokinnassa. Nämä puutteet myös havaittiin tarkastuskäynneillä. Sen sijaan väkivaltaepäilyt johtivat vain harvoin konkreettisiin havaintoihin.
”Eläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla hyvin erilaisia mekanismeja. Siksi valvonnassa ja rikosprosessissa on tärkeää erottaa pitkäkestoinen laiminlyönti ja väkivaltainen kaltoinkohtelu toisistaan”, Valtonen sanoo.
Suomessa virkaeläinlääkäreiden tekemien eläinsuojelutarkastusten ja hallinnollisten toimenpiteiden määrä on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana. Samalla yhä suurempi osa valvonnassa havaituista puutteista liittyy lemmikkieläimiin. Vain pieni osa tapauksista etenee kuitenkaan poliisitutkintaan tai syyteharkintaan.
Käräjäoikeuksissa käsitellyistä tapauksista suurin osa koski eläinten passiivista laiminlyöntiä. Joka neljännessä tapauksessa oli kyse eläimeen kohdistuneesta väkivallasta.
Tutkimuksen mukaan rikostyyppien taustat erosivat toisistaan. Lemmikkien keräilijät ja eläintuottajat vetosivat muita useammin vaikeisiin henkilökohtaisiin olosuhteisiin ja arvostelivat viranomaisten toimintaa. Väkivaltaisista teoista syytetyt puolestaan perustelivat tekojaan esimerkiksi tarpeella hallita eläimen käyttäytymistä tai omalla epävakaalla mielentilallaan.
Valtosen mukaan eläimiin kohdistuvien rikosten tunnistamisessa ja seuraamusten määräämisessä on edelleen parannettavaa.
”Rikosten ehkäisy edellyttää, että sekä laiminlyönnin että väkivaltaisen kaltoinkohtelun merkit tunnistetaan nykyistä paremmin. Eläinsuojelurikoksista määrätyt rangaistukset olivat usein lieviä, ja eläintenpitokielto määrättiin vain noin puolelle tuomituista”, Valtonen sanoo.
