Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan avaamat diplomaattiset yhteydet Kremliin ovat herättäneet närää EU-maiden keskuudessa. Kiistan ytimessä on kysymys siitä, kuka edustaa Eurooppaa, jos Ukrainan sotaan liittyvät rauhanneuvottelut Venäjän kanssa joskus käynnistyvät.
EU-johtajien viime viikkoista huippukokousta Brysselissä varjosti kiista yhteydenpidosta Venäjään. Keskustelua hallitsi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan aloite avata diplomaattisia viestintäkanavia Moskovaan, kertoo Serbialaislehti Danas.
Myös Reutersin mukaan Costan toimisto on ollut viime viikkoina lyhyissä diplomaattisissa yhteyksissä Kremliin. EU-virkamies kuvaili yhteydenottoja alustaviksi ja korosti, ettei niissä käsitelty varsinaisia sisältökysymyksiä. Tavoitteena olisi ollut avata kanava, jonka kautta EU voisi tarvittaessa välittää omia viestejään Venäjälle ja puolustaa unionin etuja mahdollisessa tulevassa neuvottelutilanteessa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Aloite on kuitenkin jakanut EU-maita. Osa johtajista piti yhteydenottoja huonosti koordinoituina. Erityisesti Saksa, Ranska sekä Pohjoismaat ja Baltian maat suhtautuivat kriittisesti siihen, että Moskovaan avattiin kanava ilman laajempaa yhteistä linjaa. Taustalla painaa EU:n aiempi pyrkimys eristää Venäjää diplomaattisesti ja taloudellisesti sen jälkeen, kun sota Ukrainassa eskaloitui vuonna 2022.
Costa puolusti aloitettaan sillä, ettei EU voi olla riippuvainen vain muista toimijoista Venäjän viestien tulkitsemisessa. Hänen mukaansa unionilla täytyy olla mahdollisuus välittää Moskovalle suoraan myös omia viestejään. Costan mukaan tarkoitus ei ole korvata Ukrainaa eikä toimia välittäjänä Kiovan puolesta, vaan tukea Ukrainaa myös diplomaattisin keinoin.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz painotti Danasin mukaan, että Ukrainan on itse päätettävä, kuka istuu neuvottelupöytään. Mahdollisissa rauhanneuvotteluissa mukana olisivat hänen mukaansa Ukraina, Venäjä, Eurooppa ja Yhdysvallat, mutta kysymystä siitä, kuka puhuu Euroopan puolesta, ei ratkaista tässä vaiheessa. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron suhtautui varauksellisesti siihen, että Costa voisi yksin edustaa EU-maita turvallisuustakuita koskevissa kysymyksissä.
Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan torjuneet Costan avausta. Danasin mukaan Itävallan liittokansleri Christian Stocker suhtautui myönteisesti siihen, että viestintäkanavia avataan, vaikka yhteydenpidon taso ei hänen mukaansa ole ratkaisevin kysymys. Myös Belgian pääministeri Bart De Wever arvioi, että kysymys Euroopan edustamisesta on monimutkainen ja riippuu siitä, mistä asioista mahdollisissa keskusteluissa neuvotellaan.
Reutersin mukaan myös Irlanti ja Espanja tukivat ajatusta siitä, ettei diplomaattisen kanavan avaaminen Moskovaan ole virhe. Irlannin pääministeri Micheál Martin piti yhteyden avaamista perusteltuna, ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez katsoi, että diplomaattinen kanava on tarpeellinen.
Venäjä puolestaan on viestinyt olevansa valmis keskustelemaan eurooppalaisten kanssa, mutta ei hyväksy neuvotteluja uhkavaatimusten pohjalta. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi Venäjän olevan avoin vuoropuhelulle, jos toisella puolella on halua todelliseen keskusteluun eikä moraaliseen saarnaamiseen tai ultimatumeihin.
Kiista paljastaa EU:N sisäisen ongelman: vaikka unioni haluaa olla mukana mahdollisissa Ukrainan sotaa koskevissa rauhanjärjestelyissä, sillä ei ole vielä yhteistä näkemystä siitä, kuka Eurooppaa edustaisi ja millä mandaatilla. Yhdysvallat on toistaiseksi ollut keskeisessä roolissa diplomaattisissa yrityksissä, mikä on lisännyt EU:n huolta siitä, että Eurooppa jäisi sivuun omaa turvallisuuttaan koskevista ratkaisuista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Samaan aikaan EU jatkaa painostuslinjaa Venäjää vastaan. Eurooppa-neuvoston talouspakotteet Venäjää vastaan ovat voimassa 31. heinäkuuta 2026 asti, ja pakotteet kohdistuvat muun muassa rahoitus-, energia-, liikenne-, teknologia- ja puolustussektoreihin. EU:ssa valmistellaan kuitenkin jo uutta, 21. pakotepakettia, jonka tavoitteena olisi leikata edelleen Venäjän energiatuloja ja lisätä uusia henkilöitä sekä yhteisöjä pakotelistoille.
Huippukokouksen viesti jäi kaksijakoiseksi. EU-maat haluavat lisätä painetta Venäjää kohtaan ja tukea Ukrainaa, mutta samalla osa johtajista katsoo, että Moskovaan on pidettävä jonkinlainen diplomaattinen yhteys. Varsinainen neuvotteluhetki ei EU-johtajien mukaan ole vielä käsillä, mutta kiista Costan aloitteesta osoittaa, että taistelu Euroopan omasta äänestä on jo alkanut.
