Eduskunta kävi 4. maaliskuuta ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä. Keskustelussa käsiteltiin turpeen käyttöä, sen strategista merkitystä sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksiä. Keskustelun aloitti kansanedustaja Juha Mäenpää (kuvassa) keskustelualoite turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle. Aloitteen oli allekirjoittanut 80 kansanedustajaa. Nyt on herätty eduskunnassa pohtimaan turvetuotannon osuutta omavaraisuudessa, kun energian saanti maailmalta vaikeutuu osin Venäjä-pakotteiden ja osin Iranin konfliktin vuoksi.
Aloitteen mukaan turpeen eri lajien tuotanto ja käyttö on merkittävä huoltovarmuusasia Suomessa. Turpeen noston ja tuotantokyvyn jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että turpeen toimitusketjut ja tietotaito-osaaminen säilyvät, ja että turpeella on riittävästi kaupallista käyttöä. Tämä on erityisen tärkeää kriisitilanteissa, joissa turve voi toimia eräänlaisena vara energialähteenä ja maatalouden tukena.
Turpeen monipuolinen merkitys suomalaiselle turvallisuudelle
Juha Mäenpää korosti turpeen monipuolista merkitystä suomalaiselle turvallisuudelle, energiantuotannolle, ruoantuotannolle ja eläinten hyvinvoinnille. Hänen mukaansa turve tukee elämän perusedellytyksiä, kuten lämpöä, puhdasta vettä ja ravintoa myös kriisiaikoina. Erityisesti talvikuukausina, jolloin energiantarve on suurimmillaan, turve on ollut olennainen osa energiantuotantoa, sillä se voi tarjota vakautta ja varmuutta sähkön ja lämmön tuotannossa, kun tuuli- tai aurinkovoima eivät ole käytettävissä.
Turpeella on tärkeä rooli suomalaisessa maataloudessa ja eläintenhoidossa. Turve toimii ravinteiden sitojana ja maaperän parantajana, mikä on tärkeää pohjoisessa maassa. Turpeen käyttö parantaa maaperän kykyä varastoida vettä ja ravinteita, mikä on elintärkeää sadon tuottamiselle ja eläinten hyvinvoinnille.
Turpeen ympäristö- ja ilmastokysymykset
Muiden kansanedustajien puheenvuoroissa tuli esille niin turpeen strateginen merkitys energian- ja ruoantuotannossa, mutta myös turpeen käytön oletetut ympäristö- ja ilmastohaitat. Turpeen poltto tuottaa hiilidioksidipäästöjä, ja sen uusiutuminen on erittäin hidasta. Tämä hidastaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetettuja tavoitteita, EU:n päästökaupan ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden puitteissa.
EU ei ole kieltänyt turpeen polttoa, mutta päästökauppa ja ilmasto- ja energiapolitiikka tekevät sen käytöstä kallista, mikä vähentää kulutusta markkinaehtoisesti. Suomessa Sanna Marinin hallitus asetti tavoitteeksi turpeen käytön merkittävään vähentämiseen. Käyttö on vähentynyt pääosin markkinavoimien ja päästökaupan hintojen takia.
Sanna Marinin hallituksen turvekoneiden romutuspalkkio-ohjelma käynnistettiin osana Suomen ilmastotavoitteita ja pyrkimyksiä vähentää turpeen käyttöä energian tuotannossa. Ohjelman aikana romutettiin 350 turvekonetta maa- ja metsätalousministeriön mukaan. Arvioiden mukaan Suomessa olisi vielä noin 200–300 turvekoneita käytössä.
Marinin hallitusohjelmassa linjattiin, että turpeen energiakäyttöä pyritään vähentämään puoleen vuoteen 2030 mennessä osana ilmastotavoitteita ja siirtymää kohti vähemmän fossiilisia energialähteitä. Tämä linjaus on herättänyt keskustelua siitä, kuinka realistista on saavuttaa tämä tavoite ilman, että Suomi menettää tärkeää osaa energiaomavaraisuudestaan, erityisesti talvikuukausina, kun energiantarve on suurimmillaan.
Turpeen tulevaisuus: askel kohti
Eduskunnassa nousi esiin huoli siitä, että vaikka turpeen käyttöä vähennetään, ei ole vielä löytynyt riittäviä vaihtoehtoja sen korvaamiseksi energiantuotannossa. Tuulivoima ja aurinkovoima tarjoavat potentiaalia, mutta niiden tuotanto on vaihtelevaa ja riippuvaista sääolosuhteista. Lisäksi ydinvoima ei ole vastannut kaikkea energiantarvetta ja vikoja ilmenee usein. Suomessa on lisäksi lopetettu hiilen käyttöä polttoaineena. Helsingin Salmisaaren voimalaitos on lopettanut hiilen käytön. Loviisan voimalaitoksen hiilivoimalat ovat vähentäneet hiilen käyttöä ja Vammalan voimalaitos on siirtynyt käyttämään biopolttoaineita. Lisäksi Suomeen tulevat ulkomaisten yritysten omistamat datakeskukset lisäävät energiantarvetta merkittävästi.
Turpeen rooli Suomessa on monivivahteinen. Vaikka päästötavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjuminen onkin tärkeää, on tärkeää myös huomioida, että energian ja ruoantuotannon huoltovarmuus Se kuinka Suomi pystyy hallitsemaan tämän tasapainon, tulee olemaan keskeinen kysymys tulevaisuudessa.
Turvevoimalat Suomessa
Turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on viime vuosina vähentynyt. Tilastokeskuksen arvion mukaan turpeen osuus sähkön ja lämmön tuotannossa Suomessa oli 7-8 % vuonna 2022. Tämä luku sisältää sekä sähkön että lämmön tuotannon, koska turvetta käytetään edelleen laajalti erityisesti lämmöntuotannossa. Turpeen käytön osuus voimaloissa on vähentynyt merkittävästi. Useat suomalaiset energiayhtiöt ovat siirtyneet biomassaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
