Bryssel tarjoaa ennakoitua maataloustukea rauhoittaakseen viljelijöiden vastustusta

Euroopan unioni on ilmoittanut tarjoavansa merkittävää lisärahoitusta viljelijöilleen rauhoittaakseen kasvavaa vastustusta EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden välille neuvoteltua kauppasopimusta kohtaan. EU-komissio esittää, että jäsenmaat saisivat käyttöönsä osan tulevan yhteisen maatalouspolitiikan varoista ennakoitua aikaisemmin, asiasta kertoi Ranskalainen rfi

Komission mukaan viljelijöille voitaisiin ohjata jopa noin 45 miljardia euroa ennen seuraavaa varsinaista budjettikautta. Tavoitteena on vastata maataloussektorin huoliin jo ennen kuin Mercosur-sopimus etenee lopulliseen ratifiointiin EU:ssa.

Mercosur-sopimus avaisi EU:n markkinoita laajemmin muun muassa Etelä-Amerikasta tuotaville lihalle, sokerille ja muille maataloustuotteille. Tämä on herättänyt voimakasta vastustusta useissa EU-maissa, joissa viljelijät pelkäävät joutuvansa epäreiluun kilpailuasemaan halvempien tuontituotteiden kanssa. Kritiikki on ollut erityisen kovaa Ranskassa, Italiassa ja muissa maissa, joissa maatalous on poliittisesti herkkä kysymys.

Lisärahoituksen ohella EU harkitsee myös erillisen kriisirahaston käyttöä tilanteissa, joissa markkinahäiriöt tai tuonnin kasvu uhkaisivat viljelijöiden toimeentuloa. Komission mukaan kyse ei ole pelkästään kaupasta, vaan myös EU:n sisäisestä vakaudesta ja huoltovarmuudesta.

Mercosur-sopimus on ollut neuvottelupöydällä yli kaksi vuosikymmentä, ja sitä pidetään yhtenä EU:n historian laajimmista kauppasopimuksista. Sen hyväksyminen vaatii kuitenkin jäsenmaiden enemmistön tuen, eikä lopputulos ole vielä varma. Useiden maiden hallitukset joutuvat tasapainoilemaan taloudellisten hyötyjen ja kotimaisen maatalouspolitiikan paineiden välillä.

EU:n johto toivoo, että ennakoitu maataloustuki lieventää vastarintaa ja mahdollistaa sopimuksen etenemisen ilman laajamittaisia protesteja. Viljelijöiden reaktiot ja jäsenmaiden poliittiset linjaukset ratkaisevat lopulta, onnistuuko EU viemään Mercosur-hankkeen maaliin.

Toimittaja
Juha Korhonen

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu 1

  1. Ville Koskinen
    Toivottavasti maanviljelijät eivät retkahda tähän ansaan. 45 miljardia voi kyllä kuulostaa hyvältä, mutta olen aika varma, että pitkässä juoksussa tämän sopimuksen aiheuttamat tappiot heille nousevat kyllä suuremmiksi. Omalta osalta olen myös aika varma, että tämän sopimuksen myötä me kaikki muut tulemme lopulta vaan saamaan surkeampia tuotteita.

    Toivon myös että maanviljelijät eivät anna periksi siksi, että minä en luota enään pätkääkään näihin "jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin". Viides kolonna kun ei tuo mitään muuta kuin tuhoa.

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi 43 min sitten

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

2 t sitten

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa 11 t sitten