Ikuisuuskysymys tuo koska ihminen on kaunis – koska hän on ruma. Onko olemassa rumia ihmisiä?
Käytän tässä juurikin sanaa ”ruma” koska se kuvaa parhaiten mistä kirjoitan ja miksi tätä pohdin.
Mitä tulee ’sisäiseen’ kauneuteen niin en oikein aina ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan, mutta toisaalta sen tunnustan että joskus ruma ihminen voi olla ystävällisempi kuin kaunis joka olettaa että ulkonäkö antaa luvan kohdella muita huonosti.
Yleensä kun tästä jonkun kanssa keskustelee niin vastaus on se perus eli kasvoiltaan kaunis.
Toinen taas sanoo vain ”sisäinen kauneus” merkitsee.
Näinhän se on, mutta kyllä ihminen on siitä raadollinen että katsoo ensimmäiseksi ulkonäköä.
Näin se vaan menee valitettavasti.
Kasvoiltaan kaunis ja sopusuhtainen ihminen on miellyttävämpi silmälle.
Kaunis mielletään usein myös niin, että hän on jotenkin taitavampi, lahjakkaampi tai jopa viisaampi.
Häntä uskotaan helpommin.
Ruma ihminen taas mielletään tyhmäksi tai vähemmän lahjakkaaksi. Toki en yleistä koska eivät kaikki ajattele näin, mutta aika suuri osa.
Kaunis nuori nainen on se jota katsotaan ihaillen, hänet haetaan ensimmäisenä tanssimaan tietämättä edes osaako hän.
Kun taas se ruma nuori nainen saa tyytyä seinäruusun asemaan.
Kun työhaastatteluun tullessa on ehkä lähetetty etukäteen
cv valokuvineen niin se ”ruma” saattaa jäädä ilman haastattelukutsua.
Toki tässä tietysti ratkaisee mistä työstä on kyse, mutta jos on asiakkaita niin valitaan se ulkomuodoltaan paremman näköinen. Työssä kun ”oppii” joten kokemusta tai todistuksia ei niin tarkkaan katsota.
Lasten ja nuorten harrastuksissa on paljolti tätä samaa.
Lahjakas, taiteellinen mutta ruma tai mahdollisesti vielä lihava nuori ei saa näkyvyyttä siinä missä määrin kuin kaunis ja hoikka nuori.
Olen monta kertaa ihmetellyt missä on kaikki rumat laulajat, tanssijat tai jopa urheilijat.
Ei näy, ei kuulu.
Nuoret naisurheilijatkin pärjäisivät jopa mallina kun heitä seuraa.
Moni lahjakkuus jää rannalle kun ulkonäkö ei ole silmiä hivelevä vaikka taitoa olisi.
Myös ammatin suhteen ulkonäkö on usein Ratkaisevassa Asemassa.
Kun ajatellaan työelämää niin nuoret kauniit naiset ovat haluttua työvoimaa.
Palkataan esimerkiksi kaunis tyylikäs nuori vastaanottovirkailija jonka oletetaan antavan yrityksestä asiakkaille paremman kuvan kuin jos tiskin takana istuisi ruma ja vähän ehkä ylipainoinen, vähemmän tyylikäs ja huoliteltu tai eläkeikää lähentelevä arkipäiväisen näköinen nainen.
Tässä kohtaa kyllä ulkonäkö vaikuttaa vaikka olisi mieskin.
Tyylikäs nuori kloppi on halutumpi kuin vähän ehkä vatsakas ei niin hienosti pukeutunut ja vähän vanhempaa sukupolvea edustava miespuolinen henkilö jo vähän orastavaa kaljua päälaella.
Politiikka taas on siitä erikoinen alue että kun on vaalit niin monelta kysyttäessä ketä äänestää tai äänesti on vastaus aika erikoinen:
”äänestin kun hän on niin tyylikäs, kielitaitoinen, kaunis, kansainvälinen”
Mutta aika usein tavan ihmisen oletus on, että hieno ulkonäkö ja sulava puhe on takuu että jotain löytyy myös sieltä korvien välistä.
Usein ajatellaan että ei se arkipäiväisen näköinen tai ruma niin pätevä tai sivistynyt ole tms.
Pitää olla korea ulkokuori vaikka sisältö on jotain muuta.
Miehillä tämä ei ole niin hyvin esillä.
Toki komea mies saa enemmän ihmisten ihailua kun taas se vähemmän komea usein jää taka-alalle. Mutta mies saa myös olla ”rumankaunis, särmikäs, karismaattinen”
Persoona, joka herättää kiinnostusta, erottuu joukosta, jää ihmisten mieleen sanomatta sanaakaan.
Mutta nykypäivänäkin miehen on kuitenkin edelleen helpompi olla myös ruma kuin naisen jota mitataan ulkonäöllä.
Tässä ehkä jo historiakin kertoo esimerkkejä miten kaunis nainen pääsi naimisiin helpommin kuin ruma. Käytän sanaa ”pääsi”
koska ennen asiat oli toisin.
Yhteiskunta oli hyvin miehinen.
Pitää kuitenkin todeta että nykypäivänä ei kaikkien ulkonäkö kerro ammattia.
Ei aina osaa päätellä edes sukupuolta. Yhteiskunta ei enää ole miehinen vaan miehisyydestä on tullut rasite. Mikä ei pitkässä juoksussa ole niin hyvä kun tulevaisuutta miettii.
Mutta kauneudella voi pärjätä edelleen toisin kuin rumuudella, ihminen tekee jopa rahaa ulkonäöllään. Enkä tarkoita missikisoja vaan aivan muita ”ammatteja”
Kuvittelepa silmien eteen ruma ja lihava ’only fans’ tähti
Toisaalta sosiaalisessa mediassa, on nykypäivänä myös se ikävä piirre, että jos ei pidetä jostain ihmisestä niin kovin herkästi arvostellaan hänen ulkonäköään sensijaan, että arvostelu kohdistuisi mitä hän tekee tai sanoo. Mikä on minusta ala-arvoista. Ei ihminen ulkonäölleen mitään voi joten pitäisi puhua asioista
ei naamataulusta tai elopainosta tai mitä kukin päälleen pukee. Mutta tässäkin ihminen on ”silmiensä uhri”
Tähän loppuun se etten todellakaan yleistä koska jokainen ihminen on oma persoonansa eivätkä kaikki käyttäydy samalla tavalla. Jotkut näkevät ulkokuoren taakse – sinne missä elämä kulkee sydän edellä.
Mutta ystävällisyys kaunistaa kun taas viha, ilkeily tai ylimielisyys rumentaa kaunistakin ihmistä.
Hymy on sydämen viesti toiselle ihmiselle.
Marjaana Virtanen
