Venäjän Alankomaiden-suurlähetystö julkaisi tähän tiukan vastareaktion, jossa se moitti Alankomaita sodanlietsonnasta, vaati hallitukselta virallista irtisanoutumista lausunnosta ja kysyi, onko tämä ”virallinen sodanjulistus suoraan sotilaalliseen konfliktiin”.
Venäjä tiedustelee edelleen puhuuko tahdittomuudestaan tunnettu nti Yeşilgöz-Zegerius Alankomaiden koko hallituksen puolesta, ja onko odotettavissa suora sotilaallinen konfrontaatio Alankomaiden kanssa.
Venäjä ilmoittaa, ettei sillä ole aikeita hyökätä Eurooppaan yleisesti eikä Alankomaihin erityisesti mutta että Venäjän suvereniteetin ja kansallisen turvallisuuden loukkauksiin kyllä vastataan.
Ministeri Yeşilgöz-Zegerius kommentoi asiaan liittyvää kohua välittömästi parlamenttiväittelyn tauolla Alankomaiden yleisradioyhtiö NOS:lle. Hän painotti: ”Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että olisimme sodassa tai että olisimme yhtäkkiä muuttamassa täysin lähestymistapaamme,” kertoo TVP World.
Ministeri täsmensi, että Alankomaat on jo vuodesta 2022 lähtien lisännyt puolustusmenojaan, vahvistanut valvontaansa ja tiivistänyt yhteistyötä Nato-liittolaisten kanssa. Hänen mukaansa suora kielenkäyttö kuvaa vain todellista tilannetta. ”Emme olleet naiiveja alun perinkään, emmekä aio sellaiseksi muuttua”, hän totesi.
Ministeri totesi NOS:n mukaan, että ”Putin testaa parhaillaan, kuinka vahva liittokuntamme on” ja että jos vastassa on Putinin kaltainen toimija, lännen on näytettävä seisovansa vahvasti yhdessä.
Kommenttia perusteltiin myös Alankomaiden sotilastiedustelu MIVD:n ja turvallisuuspalvelu AIVD:n tuoreilla varoituksilla. Tiedustelun mukaan Venäjän tekemien sabotaasiyritysten ja hybridihyökkäysten määrä Alankomaiden kriittistä infrastruktuuria kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Todisteet hybridihyökkäyksistä esitettäneen aikanaan, ehkä.
Tanskan entisen oikeistolaisen pääministerin, NATOn entisen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin perustama Alliance of Democracies -järjestö julkaisee vuosittain useissa eri maissa tehdyn kyselytutkimuksen tulokset. Kyselytutkimuksella pyritään selvittämään miten ihmiset kokevat maailman ja demokratian tilan.
Vuoden 2026 kyselytutkimus kattaa 97 maata ja 94 000 henkilöä.
Kyselyssä tiedusteltiin myös 84 maan väestöltä (otanta 23 968 hlöä) mitä kansakuntaa he pitävät suurimpana uhkana maailmanrauhalle. Kyselyssä mitataan Yhdysvaltojen, Kiinan sekä Venäjän poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan kokemista uhkana.
65 maan väestö pitää Yhdysvaltoja suurimpana uhkana rauhalle maailmassa. Venäjän vaikutusvaltaa suurimpana uhkana pitää 11 maata. Maat ovat Puola (yli 80%), Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Ranska, Iso-Britannia, Ukraina, Suomi sekä Baltian maat Latvia, Liettua ja Viro.
