19 maata on allekirjoittanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aloitteesta perustetun Gazan rauhanneuvoston peruskirjan. Allekirjoittajien joukossa on sekä Lähi-idän että Euroopan ja Aasian valtioita, mikä viittaa laajempaan kansainväliseen kiinnostukseen uutta neuvottelukehystä kohtaan.
Peruskirjan ovat allekirjoittaneet Argentiina, Armenia, Azerbaidzhan, Bahrain, Bulgaria, Unkari, Indonesia, Jordania, Kazakstan, Kosovo, Mongolia, Marokko, Pakistan, Paraguay, Qatar, Saudi-Arabia, Turkki, Yhdistyneet arabiemiraatit ja Uzbekistan. Näiden maiden edustajat olivat torstaina paikalla Maailman talousfoorumissa Davosissa, jossa neuvoston perustamisesta kerrottiin julkisuuteen.
Uutistoimisto Reutersin mukaan yhteensä 35 maata on ilmaissut kiinnostuksensa liittyä rauhanneuvostoon, vaikka kaikki eivät ole vielä allekirjoittaneet peruskirjaa. Tämä viittaa siihen, että aloitteen ympärille saattaa muodostua nykyistä laajempi kansainvälinen ryhmä.
Taustaa: mikä on Gazan rauhanneuvosto?
Gazan rauhanneuvosto on Yhdysvaltojen ajama aloite, jonka tavoitteena on luoda uusi monenvälinen foorumi Gazan alueen konfliktin käsittelemiseksi. Ajatuksena on koota yhteen valtioita, joilla on joko suoraa alueellista vaikutusvaltaa tai poliittista ja taloudellista painoarvoa konfliktin osapuoliin nähden.
Trumpin hallinnon mukaan nykyiset kansainväliset rakenteet eivät ole kyenneet estämään väkivallan uusiutumista Gazassa, ja uusi neuvosto voisi tarjota joustavamman ja poliittisesti tehokkaamman kanavan tulitaukojen, humanitaarisen avun ja pidemmän aikavälin ratkaisujen edistämiseen.
Aloite on herättänyt myös kriittisiä kysymyksiä. Osa tarkkailijoista pohtii, syrjäyttääkö uusi neuvosto olemassa olevia kansainvälisiä prosesseja vai täydentääkö se niitä. Toistaiseksi ei ole myöskään selvää, millainen todellinen päätösvalta neuvostolla olisi tai miten sen linjaukset vietäisiin käytäntöön konfliktialueella.
Siitä huolimatta vähintään 19 maan allekirjoitukset ja useiden kymmenien valtioiden kiinnostus kertovat, että Trumpin rauhanaloite on onnistunut herättämään huomiota ja luomaan uuden keskustelufoorumin Gazan tulevaisuudesta.
Jos rauhanneuvosto laajenee ja saa mukaansa merkittävän määrän vaikutusvaltaisia valtioita, se voi pitkällä aikavälillä jopa haastaa YK:n roolin Gazan ja laajemmin Lähi-idän konfliktien käsittelyssä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että keskeiset poliittiset neuvottelut, rahoituspäätökset ja painostuskeinot siirtyvät YK:n hitaiksi ja byrokraattisiksi koetuista rakenteista uuteen, Yhdysvaltojen johtamaan foorumiin. Tällainen kehitys heikentäisi YK:n asemaa kansainvälisenä välittäjänä ja vahvistaisi suurvaltojen ja alueellisten toimijoiden suoraa vaikutusvaltaa konfliktin ratkaisemisessa. Samalla se herättäisi kysymyksiä kansainvälisen oikeuden, mandaattien ja legitimiteetin tulevaisuudesta, jos YK ohitetaan käytännön päätöksenteossa.
Positv uutisoi aiheesta aikaisemmin
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
