Raportti käsittelee ulkomaista digitaalisten alustojen ja sosiaalisen median sääntelyä, ja niiden vaikutuksia amerikkalaisiin teknologiayrityksiin ja sananvapauteen. Keskeisenä sääntelyelimenä nostetaan esille EU ja sen DSA-säädös, jonka väitetään johtavan poliittisen mielipideympäristön muovautumiseen ja jopa vaalivaikuttamiseen.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunnan julkaisema väliraportti The Foreign Censorship Threat, Part II esittää vakavia syytöksiä ulkovaltojen, erityisesti Euroopan unionin, roolista sananvapauden rajoittamisessa. 3.2.2026 julkaistun raportin mukaan ulkomaiset lait, sääntely ja viranomaispaine ovat johtaneet siihen, että yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden sisältölinjaukset ovat muuttuneet tavalla, joka vaikuttaa suoraan myös Yhdysvalloissa käytävään poliittiseen keskusteluun.
Raportti perustuu kymmeniltä teknologiayrityksiltä vaadittuihin asiakirjoihin, sähköposteihin ja kokousmuistioihin, jotka koskevat yritysten ja ulkomaisten viranomaisten välistä viestintää. Oikeusvaliokunnan mukaan aineisto osoittaa, että sensuuria koskeva päätöksenteko ei rajoitu yksittäisiin valtioihin, vaan sillä on globaaleja vaikutuksia.
Raportin keskeinen johtopäätös on, että ulkomainen sääntely — usein esitettynä disinformaation, vihapuheen tai vaalivaikuttamisen torjuntana — on johtanut laajamittaiseen itsesensuuriin ja poliittisen puheen kaventumiseen.
EU ja Euroopan komissio raportin keskiössä
Raportissa Euroopan unionilla ja erityisesti Euroopan komissiolla on keskeinen rooli. Komissiota kuvataan toimijaksi, joka on yli vuosikymmenen ajan rakentanut sääntelykokonaisuutta, jonka huipentumana pidetään EU:n digipalvelusäädöstä (Digital Services Act, DSA).
Raportin mukaan DSA ei ole vain EU:n sisämarkkinoita koskeva tekninen säädös, vaan väline, jolla Euroopan komissio pyrkii vaikuttamaan globaalien alustojen sisältöpolitiikkaan. Koska suurten alustojen on raportin mukaan käytännössä mahdotonta ylläpitää täysin erillisiä sisältösääntöjä eri maissa, EU:ssa asetetut vaatimukset heijastuvat maailmanlaajuisesti.
Oikeusvaliokunnan mukaan komissio on painostanut yrityksiä noudattamaan “vapaaehtoisia” käytännesääntöjä disinformaation ja vihapuheen torjumiseksi, samalla vihjaten tai suoraan viitaten mahdollisiin sanktioihin, jos yhteistyö ei ole riittävää. Raportti väittää, että tästä on muodostunut järjestelmä, jossa muodollisesti vapaaehtoiset sitoumukset ovat tosiasiassa pakollisia.
Raportissa esitetään myös, että komissio on ollut suoraan yhteydessä teknologiayhtiöihin vaatiakseen muutoksia algoritmeihin, käyttäjätilien valvontaan sekä poliittisen sisällön näkyvyyteen.
Väitteet vaalivaikuttamisesta EU:ssa ja sen ulkopuolella
Osa raporttia koskee väitteitä Euroopan komission ja EU:n viranomaisten vaikutuksesta vaaleihin. Raportin mukaan EU:n toimielimet ovat käyttäneet disinformaation torjuntaan liittyviä rakenteita vaikuttaakseen vaaleihin liittyvän sisällön moderointiin sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella.
EU:n sisällä raportti nostaa esiin tapauksia, joissa komissio ja kansalliset viranomaiset ovat olleet yhteydessä alustoihin ennen vaaleja ja pyytäneet tehostettua seurantaa, sisällön poistamista tai näkyvyyden rajoittamista tietyissä poliittisissa teemoissa. Raportin mukaan kohteena ovat usein olleet niin sanotut “järjestelmäkriittiset” tai “valtavirran vastaiset” näkemykset, vaikka ne eivät olisi rikkoneet lakia.
EU:n ulkopuolella raportti esittää, että vastaavaa painostusta on kohdistettu esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyvään sisältöön. Oikeusvaliokunnan mukaan Euroopan komission virkamiehet ovat olleet yhteydessä yhdysvaltalaisiin yrityksiin ja ilmaisseet huolensa tietynlaisesta poliittisesta puheesta, mikä raportin mukaan on johtanut sisällön rajoituksiin myös Yhdysvalloissa.
Raportti katsoo tämän muodostavan ennakkotapauksen, jossa ulkomainen hallinnollinen elin vaikuttaa toisen valtion demokraattiseen prosessiin ilman muodollista toimivaltaa.
Erityisesti Romania nostetaan esimerkkinä
Raportissa esitetään useita konkreettisia tapauksia, joissa Euroopan komission ja EU:n viranomaisten väitetään vaikuttaneen vaaleihin liittyvään poliittiseen keskusteluun. Näistä yksityiskohtaisin ja laajimmin dokumentoitu esimerkki koskee Romanian vaaleja vuosina 2024–2025.
Raportin mukaan Euroopan komissio osallistui aktiivisesti Romanian vaaleihin liittyvään valmisteluun järjestämällä ja koordinoimalla useita niin sanottuja DSA election roundtable -kokouksia yhdessä kansallisten viranomaisten ja suurten teknologiayhtiöiden, erityisesti TikTokin, kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin vaaleihin liittyvää sisältöä, jonka katsottiin aiheuttavan “järjestelmäriskejä” digipalvelusäädöksen nojalla.
Liiteaineiston mukaan alustoilta edellytettiin yksityiskohtaisia raportteja ja taulukoita Romanian vaaleihin liittyvästä sisällöstä, joka oli liputettu ongelmalliseksi. Osa tästä sisällöstä ei raportin mukaan rikkonut lakia tai alustojen omia käyttöehtoja, mutta se luokiteltiin silti mahdollisesti “haitalliseksi” tai “harhaanjohtavaksi”.
Raportti väittää, että kohteena olivat erityisesti EU-kriittiset, järjestelmävastaiset ja valtavirran narratiiveja kyseenalaistavat poliittiset näkemykset. Vaikutuskeinot eivät raportin mukaan olleet yksittäisiä poistopyyntöjä, vaan laajempia vaatimuksia näkyvyyden rajoittamisesta, algoritmisen suosittelun muuttamisesta ja sisällön ennakoivasta valvonnasta.
Romanian korkein oikeus kumosi joulukuussa 2024 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen. Syyksi perusteltiin juuri sosiaalisessa mediassa tapahtunutta vaalivaikuttamista, jollaisesta raportti syyttää EU:n viranomaisia. Tällöin Venäjän väitettiin organisoineen massivisen TikTok-kampanjan Calin Georgescun suosion nostattamiseksi, jonka tuomitsemiseen EU on julkisesti yhtynyt.
Romanian lisäksi raportissa mainitaan muun muassa Irlanti ja Alankomaat esimerkkeinä vastaavasta, joskin kevyemmästä vaaleihin liittyvästä sääntelyohjauksesta.
Jatkoa luvassa
Euroopan komissio ei ole raportin julkaisun yhteydessä antanut kattavaa vastausta syytöksiin, mutta on aiemmin vakuutellut DSA:n tavoitteena olevan kansalaisten suojeleminen laittomalta sisällöltä ja vaalivaikuttamiselta, ei sananvapauden rajoittaminen.
Yhdysvaltain oikeusvaliokunta on ilmoittanut jatkavansa tutkintaa ja valmistelevansa lainsäädäntötoimia, joilla pyritään estämään ulkomaisen sääntelyn vaikutus amerikkalaiseen sananvapauteen.
Ranskan poliisi on tällä viikolla tehnyt ratsian Elon Muskin omistaman X-palvelun toimitiloihin Pariisissa. Tutkinta liittyy alustan algoritmien ja Grok-tekoälybotin mahdollisesti levittämään sopimattomaan tai lainvastaiseen sisältöön. Musk on tuominnut toimet poliittisena ajojahtina ja hyökkäyksenä sananvapautta vastaan.
Toimittaja
Tapani Romanen
: 