Euroopan komissiossa on noussut esiin sisäisiä jännitteitä ja ristiriitoja. Ursula von der Leyen on kutsunut eurokomissaarit kokoukseen 4. helmikuuta Leuvenissa, tavoitteena rauhoittaa sisäisiä jännitteitä. Kokoukseen voivat osallistua kaikki komission jäsenet. Kokous järjestetään ennen epävirallista huippukokousta 12. helmikuuta.
Viime viikkojen ja kuukausien aikana komissiossa on ollut ristiriitoja, minkä on aiheuttanut se, kun asiakirjat, budjettiluvut ja aineistot on annettu usein vain tunteja ennen istuntoja. Useat komissaarit ovat kertoneet, että se estää heitä perehtymästä asiasisältöön ja vaikeuttaa valmistelua ja vaikuttamista, jolloin heidän osallisuutensa päätöksenteossa on enää lähinnä muodollista. Päätöksenteosta on tullut heille enemmän muodollista hyväksymistä kuin todellista vaikuttamista ja harkintaa.
Joulukuussa komission jäsenten välillä oli turhautumista ja kiistaa ympäristöasioiden käsittelystä, joissa yksi komissaari joutui odottamaan asiakirjan esittelyä, kun toinen taas painosti nopeutusta, kertoo Politico.
Euroopan komissio
Euroopan komissio ei ole suoraan demokraattisesti valittu elin, vaan jäsenvaltioiden hallitukset nimittävät sen jäsenet, jotka Euroopan parlamentti hyväksyy. Jokaisesta EU:n 27 jäsenvaltiosta on yksi komissaari. Suomen nykyinen EU‑komissaari on Henna Virkkunen.
Komissio laatii EU:n lakiesitykset ja määrittää pitkälti poliittisen agendan. Asetelmassa on rakenteellista ongelmaa: merkittävää lainsäädäntö- ja ohjausvaltaa käyttää elin, jota kansalaiset eivät ole suoraan valinneet ja jonka sisäinen päätöksenteko koetaan keskitettynä ja läpinäkymättömänä.
Johtavat toimijat – komissaarien epätasa-arvoinen edustusoikeus
Edustusoikeudet puoltavat johtavien toimijoiden asemaa komissiossa. Tietyt komissaarit voivat osallistua komission istuntoihin vain puheenjohtajan kautta, jolloin tasa-arvo Komission sisällä ei toteudu kunnolla. Lisäksi Von der Leyen voi edustaa poissa olevaa komissaaria, mikä korostaa hänen valta-asemaansa.
Toimeenpanevat varapuheenjohtajat Frans Timmermans, Margrethe Vestager, Valdis Dombrovskis, Věra Jourová ja Stéphane Séjourné ohjaavat muita komissaareja ja päättävät, milloin asiat viedään komission käsittelyyn. Tämä antaa varapuheenjohtajille etuoikeutetun aseman nopeuttaa tai hidastaa asioiden etenemistä. Vaikka kaikki komissaarit ovat muodollisesti tasavertaisia, käytännön vaikutusmahdollisuudet keskittyvät varapuheenjohtajille ja von der Leyenin itsevalitsemalle kabinetille.
Ursulan Kabinetti – EU:n todellinen valta?
Von der Leyenin kabinetti on henkilökohtainen poliittinen tiimi, joka valmistelee ja priorisoi asioita ennen komisaarikollegion käsittelyä. Kabinetin jäsenet nimittää puheenjohtaja eikä sen jäseniä ole valittu demokraattisesti. Kabinetti koostuu puheenjohtajan valitsemista neuvonantajista ja erityisavustajista (30-40 henkilöä), jotka ohjaavat komissaarien työskentelyä ja päättävät, mitkä asiat etenevät kollegion käsittelyyn ja milloin.
Useat virkamiehet kertovat, että päätökset kulkevat von der Leyenin kabinetin kautta, Berlaymontin “13. kerroksen” hyväksynnän alaisina, mikä luo pullonkaulan ja lisää jännitteitä, kertoo Politico.
Päätöksenteon jatkuva läpinäkymättömyys ja salaiset rokotekaupat
Von der Leyen on poliittisena päättäjänä ollut toistuvasti oikeudellisten epäilyjen kohteena. Von der Leyen teki rokotekauppoja salatuilla tekstiviesteillä Pfizerin toimitusjohtajan Anthony Bourlan kanssa COVID‑19‑rokotesopimuksissa ns Pfizergate-skandaalissa. EU:n yleinen tuomioistuin katsoi, että komissio oli toiminut väärin kieltäytyessään julkaisemasta Von der Leyenin tekstiviestejä. Komissio väitti, ettei viestejä ollut hallussa tai että niitä ei pidetty “virallisina” asiakirjoina, mutta tuomioistuin katsoi, ettei tämä ollut kelvollinen syy kieltäytyä julkistamisesta rokotekauppojen viestejä. Pfizergate-skandaali herätti laajaa arvostelua EU‑instituutioiden läpinäkyvyyden puutteesta ja demokraattisesta vastuullisuudesta.
Pfizergaten seurauksena Euroopan parlamentissa 175 meppiä äänesti 2025 von der Leyenin eroa vaativan epäluottamuslauseen puolesta, kun 360 meppiä äänesti vastaan ja 18 pidättäytyi äänestämästä.
Belgialaiset rikosilmoitukset ja Euroopan yleisen syyttäjänviraston (EPPO) tutkimukset liittyvät kyseisiin rokoteostosopimuksiin. Von der Leyen jatkoi EU-puheenjohtajana kaikesta huolimatta.
Ennen EU-komission johtajuuden kautta von der Leyen toimi Saksan puolustusministerinä, jolloin asehankintojen ja ulkopuolisten konsulttien käyttöön liittyvä “konsultti-skandaali” herätti epäilyjä eturistiriidoista. Yksikään epäilyistä ei ole johtanut tuomioon.
Ursula von der Leyen – yleislääkäristä EU:n johtoon
Ursula von der Leyen (o.s. Albrecht) opiskeli nuorena taloustiedettä, mutta ei valmistunut. Vasemmistolaisen Red Army Factionin (Baader‑Meinhof) uhkaamana von der Leyen pakeni Lontooseen salanimen “Rose Ladson” suojassa. Hän vaihtoi lääketieteeseen, ja valmistui yleislääkäriksi ja tohtoriksi. 1990-luvulla von der Leyen liittyi CDU-puolueeseen, jossa hänen isänsä Ernst Albrecht toimi poliitikkona. Ursula von der Leyen nousi liittovaltion ministeriksi vuonna 2005–2013 perhe-, työ- ja sosiaaliasioissa sekä sitten Saksan puolustusministeriksi 2013–2019. Vuonna 2019 von der Leyenistä tuli Euroopan komission puheenjohtaja.
Toimittaja
Karl Beckenström
