Tutkijat ovat löytäneet tavan saada ihmiset käyttäytymään vähemmän itsekkäästi – ainakin tilapäisesti – stimuloimalla kahta aivojen aluetta. Zürichin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 44 vapaaehtoista päätti, miten jakaa rahasumman itsensä ja nimettömän kumppanin välillä. Kokeen aikana aivoihin kohdistettiin sähkövirtaa otsa- ja päälaen alueille, ja kun näitä stimuloitiin samanaikaisesti, osallistujat jakoivat enemmän rahaa.
Yhtä tutkimuksen toteuttajaa, professori Christian Ruffia, haastateltiin BBC:n tiedeuutisoinnissa. Hän kertoo, että kahden aivoalueen samanaikainen stimulointi vaikutti johdonmukaisesti ihmisten käyttäytymiseen. Tiedeartikkelissa tuodaan myös esiin tutkimuksen merkitys ihmiskäyttäytymisen mekanismien ymmärtämisessä – tutkimus saattaa muun muassa tarjota viitteitä uusista lähestymistavoista aivosairauksien hoitoon.
Tarvitsemmeko sähköistä aivostimulaatiota epäitsekkyyden vahvistamiseen?
Tästä kaikesta herää kysymys, tarvitsemmeko todella aivojen ulkoista stimulointia toimiaksemme myötätuntoisesti kanssaihmisiä kohtaan. Vai, voisiko ihminen itsetutkiskelun ja itsensä työstämisen sekä oman toimintansa reflektoinnin kautta kyetä toimimaan empaattisesti ja myötätuntoisesti, kuten alempana sydäntaitojen opiskelun yhteydessä todetaan.
Toinen mieleen nouseva kysymys liittyy aivojen sähköisen stimuloinnin eettisyyteen: herättääkö ihmisen päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen huolta, ja onko se eettisesti hyväksyttävää?
BBC:n tiedeuutisoinnissa haastateltu professori Ruffia toteaa, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttamisesta sähköstimulaatiolla ei missään nimessä tarvitse huolestua, koska tutkimusta säädellään lääketieteellisesti ja arvioidaan eettisessä komiteassa. Tutkittavat ovat myös antaneet oman henkilökohtaisen suostumuksensa tutkimukseen.
Epäitsekkyys on luonnostaan osa ihmisen aivojen toimintaa
Kyky epäitsekkäisiin valintoihin perustuu hermostollisiin mekanismeihin, jotka ovat osa ihmisen aivojen toimintaa – todetaan uudessa Zürichin yliopiston vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissa. Altruistista käyttäytymistä pidetään keskeisenä yhteistyön, yhteiskunnallisen koheesion ja solidaarisuuden mahdollistajana, ja se on kehittynyt evoluution myötä. Vaikka yksilöiden välillä on eroja siinä, kuinka epäitsekkäästi he toimivat eri tilanteissa, altruismi nähdään ihmisille yleisesti tyypillisenä piirteenä.
Epäitsekkään toiminnan taustalla on selkeä neurobiologinen perusta. Sen voimakkuuteen voidaan vaikuttaa ulkoisella stimuloinnilla vahvistamalla aivoyhteyksiä, jotka tukevat muiden huomioimista päätöksenteossa. Tutkimus ei väitä, että sähköinen impulssi olisi välttämätön ehto epäitsekkäälle käyttäytymiselle, mutta se tuo esiin tilannekohtaisen itsekkyyden: ihmisillä on luonnollinen taipumus painottaa omaa etuaan tietyissä tilanteissa. Ulkoisella stimulaatiolla voidaan vahvistaa päätöksenteon mekanismeja, jotka lisäävät muiden huomioimista. Tutkimus selittää myös, miksi ihmisten välillä on neurobiologista vaihtelua epäitsekkään käyttäytymisen suhteen ja miten sähköisellä impulssilla voidaan vaikuttaa tähän prosessiin.
Sydäntaidot tulevaisuuden yliopisto-opetuksessa
PhysOrg.-sivustolla uutisoitu Edith Cowan -yliopiston (ECU) uusi tutkimus nostaa esiin emotionaalisen lukutaidon yhtenä tärkeimmistä taidoista, joita opiskelijat voivat oppia. ’Sydäntaidot’ (Heart Skills) ovat ennen näkemättömän tärkeitä opintojen ja tulevan uran kannalta – ennen kaikkea niitä opiskellaan kuitenkin ihmissuhteita varten.
Tekoäly ei voi korvata ihmisyyttä, eikä inhimillisiä taitoja – niin sanottuja Sydäntaitoja, kuten empatiaa, myötätuntoa, jämäkkyyttä ja itsetuntemusta. Tuore tutkimus tarkasteleekin, miten näitä taitoja sisällytetään yliopisto-opetukseen.
Voiko sydänlähtöinen oppimisen malli korkeakoulussa tukea myötätuntoisempaa ja empaattisempaa käyttäytymistä? Entä vahvistaako reflektiivisten ’rakkauskirjeiden’ kirjoittaminen itselle tunneymmärrystä ja itsemyötätuntoa?
Rakkauslukutaidosta akateeminen tutkimusala
Artikkeli “Love letters to the self: building heart skills through positive autoethnography” on julkaistu tammikuussa 2026 International Review of Psychiatry -tiedelehdessä. Tutkimus pohjautuu tutkijoiden työhön Love@ECU-hankkeessa.
Mielenkiintoisinta on se, että hanke on käynnistetty vuonna 2021, jotta voidaan tutkia niin sanottua ”Love Literacy” – ajattelua uutena akateemisena tutkimusalana. Rakkauslukutaito (Love Literacy) tarkoittaa itsensä rakastamista ja itsemyötätuntoa, jonka kautta kehitetään myös tietoista ja myötätuntoista suhdetta toisiin ja laajempaan yhteisöön, sekä muiden huomioimista.
Tulevaisuuden kannalta merkittävää on tohtori Madalena Grobbelaarin ja tohtori Elizabeth Reid Boydin laajempi tavoite – syventää ’Sydäntaitojen laboratoriossa’ ymmärrystä ja edistää rakkauslukutaidon levittämistä nousevana monitieteisenä viitekehyksenä. Tämä herättää myös laajempia kysymyksiä: mitä ihmisyys meille merkitsee ja millaista ihmisyyttä haluamme tulevaisuudessa tietoisesti rakentaa?
Meidän ei tarvitse valita teknologian ja sydänlähtöisen oppimisen välillä, vaan voimme hyödyntää molempia. Olennaista on ymmärtää, että ihmisen eettinen ja myötätuntoinen toiminta ei synny pelkästä teknisestä ratkaisusta tai ulkoisesta vaikutuksesta, vaan rakentuu sisältä ulospäin ja vahvistuu merkityksellisissä yhteyksissä sekä vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin.
Toimittaja
Marika Järvenlahti