Suomen talouden toipuminen etenee odotettua hitaammin, kertoo Valtiovarainministeriö tuoreessa talousennusteessaan. Keskeisenä syynä hidastumiseen nähdään ennusteessa Lähi-idän kriisin vaikutukset, erityisesti energian hinnan nousu, joka heijastuu laajasti koko kansantalouteen.
Ministeriön arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu jää vuonna 2026 vaatimattomaan 0,6 prosenttiin. Talouskasvun odotetaan kuitenkin vahvistuvan vuosina 2027 ja 2028 noin 1,7 prosenttiin, mikäli öljyn hinta kääntyy laskuun ja suhdannetilanne kohenee.
Ylijohtaja Mikko Spolander korostaa epävarmuuden kasvua: Lähi-idän kriisi lisää epävakautta ja kiihdyttää inflaatiota samalla, kun se hidastaa talouskasvua. Hänen mukaansa kriisin nopea päättyminen olisi ratkaisevaa talouden elpymisen kannalta.
Inflaatio kiihtyy energian hinnan vetämänä
Öljyn hinnan nousu vauhdittaa kuluttajahintojen kasvua, vaikka kokonaisinflaation ennakoidaan pysyvän noin kahdessa prosentissa. Energian kallistuminen leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, ja epävarmat talousnäkymät lisäävät säästämistä kulutuksen kustannuksella.
Valtiovarainministeriö arvioi kulutuksen piristyvän vasta vuonna 2027, kun ostovoima alkaa elpyä ja varovaisuus vähenee.
Vienti ja työllisyys kärsivät
Korkea energian hinta heikentää myös vientimarkkinoiden kehitystä ja hidastaa Suomen vientiä kuluvana vuonna. Vaikka vienti myöhemmin toipuu, ulkomaankaupan vaikutus talouskasvuun pysyy lievästi negatiivisena, arvioidaan Valtiovarainministeriössä.
Työmarkkinoilla tilanne on niin ikään haastava. Työttömyysaste on noussut yli 10 prosentin, eikä työllisyyden odoteta kääntyvän selvään kasvuun ennen vuotta 2027.
Investointeja tukevat erityisesti puolustushankinnat sekä energia- ja teknologiasiirtymään liittyvät projektit. Sen sijaan asuntorakentamisen toipuminen viivästyy edelleen heikon kysynnän vuoksi.
Julkinen talous pysyy syvästi alijäämäisenä
Heikko talouskehitys rasittaa julkista taloutta merkittävästi. Julkisyhteisöjen alijäämä nousee tänä vuonna 4,6 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja pysyy samalla tasolla pitkälle vuosikymmenen loppuun, kerrotaan Valtionvarainministeriön ennusteessa.
Valtion velkasuhde jatkaa kasvuaan: viime vuonna se ylitti 88 prosenttia, ja tänä vuonna sen arvioidaan nousevan yli 91 prosenttiin. Vuoteen 2030 mennessä velkasuhteen ennustetaan kohoavan jo yli 99 prosenttiin.
Ministeriön mukaan nykyinen talouskasvu ei riitä pysäyttämään velkaantumista, mikäli alijäämä pysyy näin korkealla tasolla.
