Hallitus esitti ja presidentti hyväksyi lakimuutokset, joilla viranomaisten kyselyt pankki- ja arvopaperitiedoista keskitetään uuteen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään. Muutokset vahvistettiin tasavallan presidentin toimesta 15. elokuuta, ja ne astuvat voimaan 1. joulukuuta 2025.
Sisäministeriön mukaan kyse on vain tietojen “teknisestä luovuttamistavasta”, eikä viranomaisten tiedonsaantioikeuksia laajenneta. Käyttöoikeus perustuu viranomaisten jo olemassa oleviin valtuuksiin. Uuden järjestelmän väitetään parantavan tietoturvaa, koska viestinnän molemmat päät tunnistetaan ja tiedonkäsittelysäännöt yhtenäistetään lain tasolla. Samalla luvataan kustannussäästöjä.
Lakimuutosten taustalla ovat hallitusohjelman tavoitteet tehostaa rikostorjuntaa, harmaan talouden ja rahanpesun estämistä sekä rikoshyödyn takaisinsaantia. Hanke on rahoitettu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF).
Huolta valvonnan keskittämisestä
Vaikka hallitus korostaa, ettei kansalaisten pankkitietoja aleta kerätä ilman laillista perustetta, monet asiantuntijat ja yksityisyydensuojan puolustajat pitävät uudistusta askeleena kohti entistä keskitetympää valvontaa. Kritiikin ytimessä on se, että keskitetty järjestelmä tekee kansalaisten taloudellisen toiminnan seurannasta teknisesti aiempaa helpompaa ja nopeampaa.
– Kun kaikki pankki- ja arvopaperitiedot kulkevat yhden järjestelmän kautta, kynnys laajamittaiseen seurantaan madaltuu. Lainsäädäntö voi muuttua tulevaisuudessa, ja tällainen infrastruktuuri voi mahdollistaa hyvin pitkälle menevän taloudellisen profiloinnin, varoittaa tietosuoja-asiantuntija.
Kansalaisoikeusjärjestöjen mukaan kyse ei ole pelkästä tekniikasta, vaan vallasta: kuka saa pääsyn tietoihin, millä perusteella ja miten väärinkäytöksiltä suojaudutaan. Huolena on myös se, että järjestelmä voi tulevaisuudessa palvella muuhun kuin rikostorjuntaan liittyviä tarkoituksia, jos poliittinen ilmapiiri muuttuu.
Lakimuutoksen myötä Suomi liittyy yhä tiiviimmin eurooppalaiseen trendiin, jossa taloudellista tietoa keskitetään viranomaisille helposti saataville. Kriitikot pelkäävät, että tämä merkitsee jälleen yhtä askelta kohti yhteiskuntaa, jossa yksityinen taloudellinen liikkumavara ja oikeus taloussalaisuuteen kaventuvat.
Lähde: Sisäministeriö
