YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui 13. huhtikuuta vuosikokoukseensa. Kokous Euroopan unionin ja YK:n yhteistyöstä rauhan ja turvallisuuden asioissa kehkeytyi odotetusti geopoliittiseksi sanasodaksi. EU:n ulkosuhteiden johtaja Kaja Kallas korosti sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä, kun taas Venäjän edustaja Vassily Nebenzia arvosteli rajusti EU:ta.
Kaja Kallas painotti EU:n roolia YK:n tärkeimpänä rahoittajana ja kumppanina. Vaikka EU edustaakin vain pientä osaa maailman väestöstä, se rahoittaa merkittävän osuuden YK:n toiminnasta ja kehitysavusta.
Kallas arvioi kansainvälisen oikeuden olevan ”vakavassa kriisissä”. Kallas sanoi, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa sekä Lähi-idän konflikti heijastavat sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen heikkenemistä. Kriisit nostavat energian hintoja, heikentävät ruokaturvaa ja horjuttavat globaaleja toimitusketjuja. Kallas sanoi, että monenvälisyyttä ja kansainvälisiä sääntöjä on vahvistettava, jotta suurvaltojen vaikutuspiiripolitiikka ei korvaa yhteisiä pelisääntöjä. Kallas peräänkuulutti myös YK:n uudistamisen tarvetta.
Kallas arvostelu Venäjää rajusti: ”Venäjä syyllistyy yhteen YK:n historian törkeimmistä kansainvälisen oikeuden rikkomuksista tunkeutumalla suvereeniin valtioon ja kääntämällä selkänsä velvollisuuksilleen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä.”
Venäjän edustaja Vassily Nebenzia vastasi puheeseen rajusti. Hän purki EU:n itsekäsitystä rauhanvälittäjänä ja kansainvälisen oikeuden puolustajana. Nebenzia sanoi, että EU on pahentanut Ukrainan konfliktia sen sijaan että olisi edistänyt rauhaa: ”Euroopan maat ovat järjestelmällisesti torpedoineet neuvotteluprosessia ja jatkavat sitä edelleen”.
-”EU:n virkamiehet luopuvat itse diplomaattisen ratkaisun ajatuksesta, he levittävät räikeästi sotaa ja kiristävät Venäjään kohdistuvia pakotteita – vaikka tällainen taktiikka on osoittautunut paitsi tehottomaksi myös aiheuttaneen valtavaa vahinkoa EU:lle itselleen, mikä on jo johtanut inflaatioon ja tavallisten eurooppalaisten tulojen dramaattiseen romahtamiseen.”
Nebenzian mukaan EU ei ole enää neutraali toimija vaan geopoliittinen pelaaja. Nebenzia arvosteli Kallasta tästä henkilökohtaisesti, kun Kallas sanoi aiemmin pääministerinä, että ”ei ole huono asia, jos suurvalta on paljon pienempi”.
Nebenzia nosti esiin EU:n sisäiset ongelmat, kuten poliittisen kilpailun rajoittamisen, sensuurin ja vaihtoehtoisten tahojen painostamisen.
-”EU:n sisällä panostetaan vaihtoehtoisten poliittisten voimien etenemisen estämiseen. Tätä varten käytetään kaikkia keinoja, mukaan lukien sensuuri, digitaalisen tilan valvonta, avointa painostusta, syytteiden nostamista ja vaatimuksia ”virheellisten” vaalitulosten tarkistamisesta. Juuri tätä olemme nähneet äskettäin Romaniassa ja Georgiassa”, sanoi Nebenzia.
Nebenzia nosti esiin myös Euroopan Unionin sisäisen korruption Ursula von der Leyenin ja Mogherinin tapauksissa.
Nebenzia kritisoi myös EU:n antamaa kehitysapua ja sen pyyteettömyyttä ja sanoo EU:n antavan ehdollista kehitysapua, joka on sidottu kieltäytymiseen yhteistyöstä Venäjän kanssa. ”…kaikki tämä niin sanottu ”kehitysapu”, myös EU:n Global Gateway -aloitteen puitteissa, on suunniteltu turvaamaan Brysselin etuoikeutettu pääsy luonnonvaroihin.”
Hän kiinnitti myös huomiota EU:n puolustusmenojen voimakkaaseen kasvuun, joka on tapahtunut sosiaalimenojen leikkaamisen kustannuksella. Tämän hän tulkitsi valmistautumisena pitkäaikaiseen konfliktiin Venäjää vastaan. Nebenzian mielestä EU on luomassa uutta ”Reichiä” ja että Ukrainasta on tullut laittoman asekaupan keskus.
Ukrainan sota on muuttanut EU:n ja Venäjän suhteen kylmäksi. Tämä vuotuinen YK-kokous ei tuonut mukanaan uusia rauhanavauksia Ukrainan sodan ratkaisemiseksi. EU:n näkökulmasta kyse on jäykästä periaatteesta: ”aggressiota ei saa palkita” ja YK:n peruskirjaa on puolustettava. Venäjän mukaan EU on menettänyt uskottavuutensa neutraalina toimijana ja käyttää normeja, pakotteita sekä taloudellista valtaa omien geopoliittisten tavoitteidensa edistämiseen. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan Ukrainan konfliktin pitkittämisestä ja kaksinaismoralismista.
