Uusia muutoksia sakkojen ja liikennevirhemaksujen maksamiseen

Vuodenvaihteessa voimaan tulevassa lakimuutoksessa on merkittäviä muutoksia poliisin määräämiin sakoista, liikennevirhemaksuista ja muista seuraamuksista. Lakimuutosten myötä kiinteä maksuaika poistuu, ja maksuvelvollisuus alkaa vasta, kun sakko tai muu seuraamus tulee lainvoimaiseksi.

Kiinteä maksuaika poistuu

Tulevassa lainsäädännössä ei enää ole kiinteää maksuaikaa sakolle tai liikennevirhemaksulle. Aiemmin sakon tai virhemaksun piti olla maksettuna 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Vuodenvaihteesta alkaen maksuvelvollisuus riippuu siitä, onko seuraamus lainvoimainen vai ei. Tämä tarkoittaa, että sakon tai muun seuraamuksen maksaminen alkaa vasta, kun asia on tullut lopulliseksi eikä siihen voi enää hakea muutosta valittamalla tai oikaisemalla.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta selittää, että sakko tai muu seuraamus tulee lainvoimaiseksi, kun muutoksenhakuajan (30 päivää) umpeuduttua ei haeta enää muutosta.

Sakon voi maksaa heti, mutta maksuvelvollisuus alkaa myöhemmin

Vaikka sakon, liikennevirhemaksun tai muun seuraamuksen voi maksaa heti tiedoksiannon jälkeen, maksuvelvollisuus alkaa vasta, kun seuraamus tulee lainvoimaiseksi. Tämä tarkoittaa, että jos seuraamusta ei ole maksettu kokonaan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen, Oikeusrekisterikeskus lähettää maksukehotuksen maksamatta olevasta summasta, johon on merkitty eräpäivä.

Rikosuhrimaksu nousee 60 euroon

Lakimuutoksen myötä rikosuhrimaksu korotetaan 60 euroon. Tämä maksu lisätään sakkoon, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Rikosuhrimaksulla pyritään turvaamaan rikoksen uhreille tarvittavat tukipalvelut. Jos rikos on tapahtunut ennen vuoden 2026 alkua, rikosuhrimaksu on edelleen 40 euroa.

Rangaistusvaatimuksista luovutaan

Sakkomenettelyn käyttöön liittyen tulee myös muutoksia. Aiemmin epäillylle, joka ei suostunut sakkomenettelyyn, on voitu antaa rangaistusvaatimus. Jos epäilty on maksanut rangaistusvaatimuksen, on asia voitu käsitellä sakkomenettelyssä ilman oikeuskäsittelyä. Jatkossa sakkomenettelyyn ei voi suostua jälkikäteen, vaan epäillyn on hyväksyttävä menettely heti alussa.

Mainos
Mainos

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin kertoo, että jos epäilty ei suostu sakkomenettelyyn, asia siirtyy suoraan esitutkintaan, jossa poliisi suorittaa syyteharkinnan tarvittavassa laajuudessa.

 

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Koronapassikiista vei ulosottoon – Mika Vauhkalan muotokuvaa kaupataan nyt jättisummalla

Helsingissä tarjoilematta jääneestä aamiaisesta alkanut oikeuskiista on saanut uuden, poikkeuksellisen käänteen. Mika Vauhkalan alkuperäistä muotokuvaa tarjotaan nyt myyntiin 200 000 eurolla, ja mahdollisen kaupan tuotot on tarkoitus käyttää koronapassioikeudenkäynnistä seuranneiden kulujen kattamiseen. Joulukuussa 2021 Mika Vauhkala ei saanut palvelua helsinkiläisessä Fazerin kahvilassa, koska hänellä ei ollut koronapassia. Tapaus johti oikeusprosessiin, jossa Vauhkala katsoi koronapassivaatimuksen loukanneen […]

Oikeusvaltio 1 t sitten

PRO Zelenskyitä ja Putinia pilkannut venäläinen taiteilija ammuttu Puolassa

Venäläinen taiteilija, pilapiirtäjä ja poliittinen pakolainen Semyon Skrepetsky (Robert Kuzovkov) on ammuttu kuoliaaksi Puolassa maanantaina. Puolalaismedian mukaan syyttäjänvirasto on vahvistanut, että maanantaina aamupäivällä Biała Podlaskassa tapahtunut ampuminen oli murha. Królowa Jadwigan kadulla ammuttu uhri oli poliisin mukaan 44-vuotias Venäjän kansalainen. Lublinin alueellisen syyttäjänviraston mukaan miestä kohti ammuttiin vähintään yksi laukaus. Tapahtumapaikalla tehdään edelleen tutkintatoimia. Puolaismedian […]

Uutiset 1 t sitten

Kulmuni jyrähtää hallitukselle: “Muuttatteko vaalilakeja itsellenne mieluisaksi?”

Hallitus haluaa muuttaa vaalipiirien määrää koskevaa perustuslain kohtaa. Katri Kulmunin (vihr.) mukaan uudistus herättää vakavan kysymyksen siitä, ollaanko Suomessa avaamassa ovea vaalilakien poliittiselle räätälöinnille. Hallitus ehdottaa lakiluonnoksessaan, että Suomen vaalipiirien määrä voisi jatkossa olla nykyisen perustuslain määräämän 12–18 sijaan 9–15. Muutos ei menisi läpi kevyesti, sillä se vaatisi taakseen kahden eduskunnan kahden kolmasosan enemmistön. Soukka […]

Politiikka 2 t sitten