Suomeen suuntautunut maahanmuutto väheni vuonna 2025, kertoo Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuore maahanmuutto- ja turvapaikkakatsaus. Työperäisten maahanmuuttajien, opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden määrät laskivat, kun taas perhesiteen perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä kasvoi. Samaan aikaan Suomen kansalaisuuden sai ennätyksellinen määrä ihmisiä.
Maahanmuuttoviraston mukaan maahanmuuton vähenemiseen vaikuttivat erityisesti Suomen heikko taloustilanne sekä ulkomaalaislainsäädännön kiristykset. Kehitys näkyi etenkin työperäisessä maahanmuutossa, jossa ensimmäisten työperusteisten oleskelulupien määrä laski noin neljänneksellä edellisvuodesta.
Vuonna 2025 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupia myönnettiin 8 384. Suurin pudotus nähtiin sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Sote-alalle myönnettyjen lupien määrä väheni 81 prosenttia ja rakennusalalle myönnettyjen lupien määrä 24 prosenttia.
Työperäisen maahanmuuton kehitys on kuitenkin kääntynyt alkuvuonna 2026 jälleen kasvuun. Tammi–huhtikuussa ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupa- ja EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia jätettiin 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtajan Johannes Hirvelän mukaan kasvua selittävät Suomessa käynnissä olevat suuret teollisuushankkeet, jotka ovat lisänneet kansainvälisen työvoiman tarvetta.
Espanjan pääministeripuolueen johtoa korruptiotutkinnan kohteena — ja pääministerin perhe
Perheside nousi viime vuonna yleisimmäksi perusteeksi myönteiselle oleskeluluvalle. Ensimmäisiä oleskelulupia perhesiteen perusteella myönnettiin noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Suurin osa hakijoista oli Suomessa työ- tai opiskeluperusteisella luvalla oleskelevien henkilöiden perheenjäseniä.
Perhesideperusteisissa luvissa korostuivat erityisesti Aasian maat. Suurimmat hakijakansalaisuudet olivat Filippiinit, Sri Lanka ja Intia.
Turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi laskuaan myös vuonna 2025. Suomeen jätettiin yhteensä 2 549 turvapaikkahakemusta, kun vuotta aiemmin niitä jätettiin 2 948. Hakijoista eniten oli Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisia.
Hirvelän mukaan turvapaikkahakemusten väheneminen heijastelee laajempaa eurooppalaista kehitystä. Hakemusmääriin ovat vaikuttaneet muun muassa lähtömaiden tilanteiden muutokset sekä EU-alueelle pääsyn vaikeutuminen.
Merkittävin kasvu nähtiin kansalaisuuspäätöksissä. Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2025 yhteensä 14 703 henkilöä, mikä on korkein määrä koskaan. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Somalian kansalaisille.
Suomi myönsi ennätysmäärän kansalaisuuksia vuonna 2025 – luvut hämmentävät
Kansalaisuuspäätösten ennätysmäärä johtuu osittain siitä, että Maahanmuuttovirasto on purkanut aiempina vuosina syntynyttä hakemusruuhkaa. Samalla kansalaisuushakemusten määrä kuitenkin laski selvästi. Vuonna 2025 hakemuksia jätettiin 11 237, mikä oli 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Hakemusmäärien laskun taustalla vaikuttavat myös hallituksen tekemät kansalaisuuslain kiristykset. Ennen lakimuutosten voimaantuloa hakemuksia jätettiin ennätyksellisen paljon vuosina 2023 ja 2024.
MAINOS:
POSIKAUPPA.com
