Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2025 aikana ennätykselliset 14 168 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaan kansalaista. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Määrä on suurin Suomen itsenäisyyden aikana ja ylittää aiemman, vuonna 2023 tehdyn ennätyksen.
Kansalaisuuksia myönnettiin 2 656 enemmän kuin vuotta aiemmin, mikä tarkoittaa 23 prosentin kasvua vuoteen 2024 verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan kansalaisuuksien määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä huomattavasti 1990-luvun alkuun verrattuna, jolloin vuosittaiset määrät jäivät alle tuhannen.
Vuonna 2025 eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Irakin kansalaisille. Heitä oli yhteensä 1 960 eli noin 14 prosenttia kaikista kansalaisuuden saaneista. Irakin kansalaisten määrä kasvoi 608 henkilöllä edellisvuodesta.
Toiseksi suurin ryhmä olivat Venäjän kansalaiset, joille myönnettiin 1 494 Suomen kansalaisuutta. Kolmanneksi eniten kansalaisuuksia saivat Syyrian kansalaiset, yhteensä 1 282 henkilöä. Afganistanin kansalaisille myönnettiin 1 075 Suomen kansalaisuutta.
Kansalaisuuden saaneista naisia oli 7 511 ja miehiä 6 657. Keskimääräinen ikä oli naisilla 29,5 vuotta ja miehillä 28 vuotta. Alle 18-vuotiaita kansalaisuuden saaneista oli 4 255. Yli 65-vuotiaita oli 328.
Ikäryhmistä suurin oli 35–39-vuotiaat, joita oli 1 869 eli noin 13 prosenttia kaikista kansalaisuuden saaneista.
Valtaosa uusista Suomen kansalaisista säilytti myös alkuperäisen kansalaisuutensa. Tilastokeskuksen mukaan 92 prosenttia vuonna 2025 kansalaisuuden saaneista jäi kaksoiskansalaisiksi.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa asui vakituisesti lähes 198 000 henkilöä, joilla oli Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin muun maan kansalaisuus. Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät olivat Venäjän, Irakin, Ruotsin, Somalian ja Viron kansalaiset. Suomessa asui vuoden lopussa yli 42 000 Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaista.
