Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan digitaalisten laitteiden runsas viihdekäyttö on yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin yläkouluikäisillä. Eniten ruutujen ääressä vapaa-ajallaan aikaa viettävät 15-vuotiaat voivat olla jopa vuoden ikätovereitaan jäljessä matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä.
Nuorten runsas ruutuaika on yhteydessä heikompaan osaamiseen keskeisissä oppiaineissa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa analysoitiin yli 10 000 Suomessa asuvan 15-vuotiaan nuoren PISA 2022 -aineistoa.
Tutkijat selvittivät, miten digitaalisten laitteiden käyttö, nuorten luottamus omiin digitaalisiin taitoihinsa ja koulumenestys liittyvät toisiinsa. Tulosten mukaan ne nuoret, jotka käyttävät digitaalisia laitteita usein viihdetarkoituksiin, menestyvät matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä selvästi heikommin kuin ikätoverinsa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksen mukaan eniten ruutuaikaa viettävien 15-vuotiaiden tulokset vastasivat keskimäärin 14-vuotiaiden tasoa. Sama yhteys havaittiin sekä pojilla että tytöillä sekä syntyperäisillä ja maahanmuuttajataustaisilla oppilailla.
Viihdekäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi videoiden katselua, sosiaalisen median selaamista ja pelaamista. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että runsas digitaalisten laitteiden käyttö voi heikentää koulumenestystä, jos se vie aikaa koulutyöhön valmistautumiselta, riittävältä unelta, liikunnalta ja kasvokkaisilta sosiaalisilta kohtaamisilta.
Tutkija Mitcho Hristov Jyväskylän yliopistosta suosittelee tutkimusryhmän puolesta, että vanhemmat rajoittaisivat lasten ruutuaikaa kouluviikon aikana enintään pariin tuntiin päivässä.
”Tämä sisältää niin videoiden katsomisen, sosiaalisen median selailun kuin pelaamisen”, Hristov toteaa.
Suositus on yliopiston mukaan linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen suositusten kanssa.
Ohjelmointitaitoihin liittyvä itsevarmuus yllätti tutkijat
Tutkimuksessa havaittiin myös yllättävä yhteys nuorten omiin ohjelmointitaitoihin liittyvän itsevarmuuden ja koulumenestyksen välillä. Matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden osaaminen oli odotettua heikompaa niillä oppilailla, jotka ilmoittivat vahvasta luottamuksesta omiin tietokoneohjelmointitaitoihinsa.
Hristovin mukaan aiempi tutkimus ei ole selvittänyt, mistä ilmiö voi johtua, joten aihe vaatii lisätutkimusta.
Sen sijaan vahva luottamus arjen digitaalisiin taitoihin oli yhteydessä parempaan koulumenestykseen. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi tiedonhaku sekä tekstinkäsittely- ja esitysohjelmien käyttö.
Digitaaliset koulutehtävät voivat kuormittaa osaa oppilaista
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös digitaalisten laitteiden käyttöä koulutyössä. Tähän sisältyvät esimerkiksi esitysten tekeminen, tekstien kirjoittaminen ja tiedon etsiminen verkosta.
Tulosten mukaan digitaalisten laitteiden käyttö koulutyössä oli kielteisessä yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestykseen. Syntyperäisten oppilaiden kohdalla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.
Aiemman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden digitaaliset taidot ovat usein heikommat, mikä voi tehdä digitaalisista koulutehtävistä haastavampia. Taitojen kehityksen viiveet voivat liittyä esimerkiksi matalampaan sosioekonomiseen asemaan sekä heikompaan kieli- ja lukutaitoon. Tässä tutkimuksessa tutkijat eivät kuitenkaan voineet tarkastella näiden tekijöiden merkitystä tarkemmin.
Hristovin mukaan se, ettei syntyperäisillä oppilailla havaittu vastaavaa yhteyttä, voi johtua siitä, että digitaalista oppimisteknologiaa käytetään suomalaiskouluissa yhä melko perustasoisesti. Käyttö rajoittuu usein esimerkiksi esityksiin, verkkotehtäviin, videoiden katseluun ja interaktiivisiin visailuihin.
Toisena mahdollisena selityksenä hän pitää sitä, että opettajat eivät välttämättä koe omia digitaalisia taitojaan riittäviksi tai heiltä puuttuu aikaa ja teknistä tukea hyödyntää digitaalisia välineitä opetuksessa mielekkäämmin.
