Grönlanti ja liittolaisten uhkailu
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toistelee tavoitettaan saada Grönlanti Yhdysvaltojen hallintaan, ja viime viikkoina hänen politiikkansa on muuttunut painostavaksi ja uhkaavaksi. Trump sanoi viime lauantaina sosiaalisessa mediassa: ”Aion asettaa 10 % tuontitullit Euroopan maille, mikäli ne vastustavat Yhdysvaltojen ostotarjousta Grönlannista.” Tullit nousisivat 25 %:iin kesäkuun 1. päivästä lähtien ja pysyisivät voimassa siihen asti, kunnes sopimus olisi saavutettu.
Trump on sanonut, että Yhdysvallat ei voi luottaa liittolaisiinsa Grönlannin ”suojelemiselta” Venäjältä tai Kiinalta ja että sen täydellinen hallinta on ”elinvoimainen osa maailman turvallisuutta”. Hän ei ole jättänyt pois mahdollisuutta käyttää sotilaallisia voimakeinoja tavoitteen saavuttamiseksi, vaikka Valkoinen talo diplomaattisesti korostaa ostotarjousta ja neuvotteluja.
Euroopan ja liittolaisten vastaus on ollut solidaarisen yhtenäinen: Grönlannin suvereniteettia ja sen asukkaiden itsehallintoa on kunnioitettavia, eivätkä ne ole kaupankäynnin tai poliittisen painostuksen kohteita. EU-johtajat ovat varoittaneet, että tulleilla uhkaaminen voi heikentää transatlanttisia suhteita ja NATO-yhteistyötä.
”Suvereniteetti ei ole myytävänä”
Kansainvälisen oikeuden kulmakiviä ovat valtioiden suvereniteetti, alueellinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus, jotka ovat kirjattuna YK:n peruskirjaan. Trumpin avoimet uhkaukset taloudellisella kiristyksellä voivat heikentää kansainvälisen oikeuden normeja ja kyseenalaistaa ei-sotilaallisia periaatteita. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi: ”Alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti ovat kansainvälisen oikeuden peruspilareita, joita ei voi asettaa kaupankäynnin pelinappuloiksi.”
Asiantuntijat varoittavat, että painostus suvereniteettiratkaisujen ohjaamiseen voi luoda ennakkotapauksia, joissa suuremmat valtiot määräävät ehtoja pienemmille liittolaisilleen, heikentäen monenvälisen järjestelmän legitimiteettiä.
Talouspolitiikkaa ja kauppasotaa
Trumpin hallinnon ehdottamat uudet tullit ovat silmiinpistävä muutos Yhdysvaltojen perinteiseen kauppapolitiikkaan liittolaisten kanssa. Vuosi sitten Yhdysvallat ja EU solmivat kauppakehityssopimuksen, mutta Trumpin uhkailu on viivyttänyt sen hyväksymistä. Talousanalyytikot varoittavat, että uhkaukset voivat johtaa globaaleihin heilahteluihin ja kauppasotaan, mikä vaikuttaa laajemmin globaaliin taloudelliseen vakauteen.
Viimeisimpänä Trump on uhannut asettaa 200 % tuontitullit ranskalaisten viinien ja samppanjoiden tuonnille, jos Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei tule Board of Peace ‑rauhanneuvostoon: ”Laitan 200 % tullit hänen viineilleen ja samppanjoilleen, ja hän liittyy – mutta hänen ei ole pakko liittyä”.
Board of Peace ja monenkeskisen järjestelmän ohittaminen
Trumpin Grönlanti-linjaa täydentää uusi kansainvälinen neuvosto, Board of Peace. Alunperin se oli Gazan rauhanprosessi-foorumi, mutta Trump on laajentanut sen käsittämään kansainvälisiä konflikteja ja kutsunut mukaan 60 valtiota. Neuvoston rakenne on epäselvä, se toimii Trumpin johtamana erillisenä elimenä YK:n ulkopuolella. Trump on rakentamassa itselleen siinä keskeisestä valta-asemaa. Osallistujat voisivat toimia mukana Board of Peacessä, mutta vain lyhyen ajan elleivät he maksa pysyvää jäsenyyttä, kertoo Guardian.
Board of Peacen pelätään ohittavan vakiintuneet monenväliset rakenteet ja kilpailevan YK:n kanssa. Kutsut Putinille ja harvoille muille maille, kuten Unkarille, ovat herättäneet kritiikkiä Euroopassa. Myös Suomen presidentti Alexander Stubb on saanut kutsun mutta suhtautuu varauksellisesti, korostaen yhtenäistä eurooppalaista linjaa.
Vaikutukset Suomen ja EU:n turvallisuuspoliittiseen asemaan
Trumpin painostus asettaa EU-maat ja Suomen jännitteiseen tilanteeseen, jossa liittolaissuhteen merkitystä on punnittava suhteessa suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden ja monenkeskisen järjestelmän puolustamiseen. Asiantuntijoiden mukaan taloudellisen ja poliittisen painostuksen käyttö suvereniteettiratkaisujen ohjaamiseen voi heikentää kansainvälisen järjestelmän legitimiteettiä ja luoda ennakkotapauksia, joissa suuremmat valtiot määräävät ehtoja pienemmille liittolaisilleen. EU:n kannalta tilanne korostaa tarvetta kehittää strategista autonomiaa ja yhteisiä välineitä painostuksen torjumiseksi, samalla kun pyritään säilyttämään luottamuksellinen suhde Yhdysvaltoihin Nato-yhteistyön takia.
Trumpin omaa yhden miehen ulkopolitiikkaa
Trumpin politiikka Grönlannin, tullien ja “Board of Peace” -neuvoston osalta kuvastaa yksipuolista, normien ohittavaa ja oman moraalin mukaan toimivaa ulkopolitiikkaa, jossa taloudellinen ja poliittinen painostus ovat keinoina tavoitteiden saavuttamiseen. Trumpin toimet ovat ajaneet liittolaiset ja EU:n ulkopoliittiseen kriisitilanteeseen. Trumpin sooloilu ohittaa YK:n roolin kansainvälisen politiikan sääntelijänä ja valvojana. Yksipuoliset päätökset ohittavat monenkeskiset järjestelmät, kansainvälisen oikeuden sekä liittolaisten suvereniteetin. Sen sijaan, että YK:n foorumeilla neuvoteltaisiin ja sovittaisiin yhteisistä säännöistä, Trumpin toiminta luo ennakkotapauksen, jossa suurvalta asettaa ehdot yksin, perustaa omia mekanismeja ja kiertää perinteisiä kansainvälisiä valvontaelimiä.
Lähteitä: Reuters, Guardian, Global Times
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ