Trump, Putin ja Xi kohtaavat historiallisessa huippukokouksessa torstaina – Euroopalle voi kyyti olla kylmää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping kohtaavat torstaina 19. marraskuuta Kiinan Shenzhenissä historiallisessa huippukokouksessa. Kolmen maailman suurvallan johtajan yhteinen tapaaminen voi muodostua yhdeksi viime vuosien merkittävimmistä maailmanpoliittisista tapahtumista.

Tapaaminen järjestetään APEC-huippukokouksen yhteydessä, ja sen toteutuminen on vahvistettu Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan taholta.

Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen kolmenvälinen tapaaminen maiden johtajien välillä. Sen merkitys voi ulottua paljon yksittäisiä neuvotteluja pidemmälle.

Euroopassa tilannetta seurataan erityisen tarkasti. Suurimpana huolena on mahdollisuus, että maailman kolme vaikutusvaltaista valtiota alkavat määritellä kansainvälisen turvallisuuden tulevaisuutta tavalla, jossa Euroopan omat näkemykset jäävät sivuun.

Historiallinen kohtaaminen tuo mieleen vuoden 1945 Jaltan konferenssin

Tapaamista on jo verrattu vuoden 1945 Jaltan konferenssiin, jossa Yhdysvaltain, Britannian ja Neuvostoliiton johtajat neuvottelivat toisen maailmansodan jälkeisestä Euroopasta.

Tuolloin suurvallat tekivät ratkaisuja, joiden vaikutukset näkyivät Euroopassa vuosikymmenten ajan.

Nyt historia saattaa olla uudenlaisen käännekohdan edessä.

Trumpin, Putinin ja Xin tapaaminen nostaa esiin kysymyksen siitä, ollaanko kansainvälisessä politiikassa siirtymässä kohti järjestelmää, jossa suurvallat sopivat keskeisistä turvallisuuskysymyksistä entistä enemmän keskenään.

Tällainen kehitys voisi olla erityisen vaikea pienille valtioille, joiden turvallisuus perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja valtioiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.

On kuitenkin tärkeää huomata, ettei tapaamisesta ole ilmoitettu syntyvän tällaista järjestelyä.

Eurooppa jää suurvaltojen varjoon

Euroopan kannalta tapaamisen merkittävin uhkakuva liittyy sen omaan vaikutusvaltaan.

Jos Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina alkavat rakentaa uudenlaista keskinäistä yhteistyötä, Euroopan asema kansainvälisessä päätöksenteossa saattaa muuttua.

Erityisesti Ukrainan sota, Naton tulevaisuus ja Euroopan turvallisuusjärjestelmä ovat kysymyksiä, joissa Yhdysvaltain ja Venäjän suhteilla on ratkaiseva merkitys.

Venäjä on pitkään pyrkinyt vahvistamaan asemaansa suurvaltana, jonka turvallisuuspoliittiset vaatimukset muiden valtioiden on otettava huomioon.

Jos Moskova onnistuisi vahvistamaan asemaansa Washingtonin ja Pekingin rinnalla, sillä voisi olla huomattavia vaikutuksia Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Ukrainan sota ei kuitenkaan kuulu torstain kolmenvälisen tapaamisen suunniteltuihin keskustelunaiheisiin. Tämänhetkisten tietojen perusteella ei siis voida päätellä, että Ukrainan tulevaisuudesta oltaisiin sopimassa sen selän takana, mutta on hyvin todennäköistä että asiasta keskustellaan, vaikka sitä ei myönnetä.

Putinille tapaaminen on merkittävä diplomaattinen tilaisuus

Venäjän presidentille Vladimir Putinille tapaaminen tarjoaa mahdollisuuden esiintyä maailman kahden muun keskeisen suurvallan johtajan rinnalla.

Pelkästään yhteinen huippukokous voi vahvistaa Venäjän kansainvälistä näkyvyyttä ja sen pyrkimystä tulla tunnustetuksi keskeiseksi osapuoleksi maailman turvallisuuskysymyksissä.

Kiinalle tapaaminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa omaa diplomaattista asemaansa ja osoittaa, että Peking kykenee kokoamaan maailman vaikutusvaltaisimpia johtajia saman neuvottelupöydän ääreen.

Trump puolestaan tavoittelee keskusteluja muun muassa ydinaseiden vähentämisestä ja kansainvälisistä konflikteista.

Kolmen valtion tavoitteet eivät kuitenkaan ole yhteneväiset, eikä laajojen sopimusten syntymistä pidetä varmana.

Suomelle mahdollinen muutos olisi erityisen merkittävä

Suomen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta suurvaltojen suhteiden kehitys on poikkeuksellisen tärkeää.

Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja Suomen turvallisuus perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen sekä Nato-jäsenyyteen.

Jos Yhdysvaltain ulkopolitiikassa tapahtuisi merkittäviä muutoksia suhteessa Venäjään, niiden vaikutukset voisivat ulottua myös Pohjois-Eurooppaan.

Erityisen tärkeää olisi se, säilyykö Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan puolustukseen ennallaan.

Suurvaltojen välinen vuoropuhelu ei itsessään tarkoita Naton heikkenemistä. Päinvastoin onnistuneet neuvottelut esimerkiksi ydinaseiden vähentämisestä voisivat parantaa kansainvälistä turvallisuutta.

Euroopan näkökulmasta ongelmalliseksi tilanne muodostuisi, jos sen turvallisuuteen vaikuttavia ratkaisuja alettaisiin valmistella ilman eurooppalaisten osallistumista.

Torstaina saatetaan nähdä uuden maailmanpoliittisen aikakauden alku

Trumpin, Putinin ja Xin tapaaminen on historiallinen jo osallistujien ja kokouksen ennennäkemättömän kokoonpanon vuoksi.

Sen todellinen merkitys selviää kuitenkin vasta myöhemmin, kun nähdään, johtavatko keskustelut konkreettisiin sopimuksiin tai pysyviin muutoksiin suurvaltojen suhteissa.

Euroopalle mahdollinen kehitys sisältää vakavia riskejä.

 

 

Keskustelu 1

  1. Puolueeton
    Jonkun se on maailmaa johdettava järkevästi, josta nyt ei ole nähtävissä muuta kuin järjettömyyttä. Eurooppalaisten pelleilyn on loputtava.

Luitko jo nämä?

Trump aikoo keskustella Ukrainan sodasta Putinin ja Xin kanssa torstaina Kiinassa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo aikovansa ottaa Ukrainan sodan puheeksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa torstaina järjestettävässä kolmenvälisessä huippukokouksessa. Aiemmin Valkoinen talo oli ilmoittanut, ettei Ukraina kuulu tapaamisen asialistalle. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina 16. marraskuuta aikovansa keskustella Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir […]

Ulkomaat 51 min sitten

Blogi – Keittiöpsykologi: Onko urheilijasta tehty politiikan pelinappula?

Olen tästä aiemminkin puhunut täällä, mutta nyt on taas sellainen tilanne tuolla urheilun, lähinnä kansainvälisen urheilun, kentällä, että se vähän niin sanotusti nostaa minulla verenpaineita (lainausmerkeissä). Kyse on siitä, että jos urheilija on venäläinen, niin hänelle ei pidä myöntää viisumia. Jotkut jopa ehdottavat, että perutaan viisumit niiltä, joilla se jo on. Tai pitäisi karkottaa liigoissa […]

Blogi 1 t sitten

Eduskuntavaaliehdokas rokotuksista: ”Ketään ei saa pakottaa työpaikan menettämisen uhalla”

Vapauden liiton eduskuntavaaliehdokas Viveka Haapio korostaa ihmisen oikeutta päättää omasta kehostaan ja terveydestään. Haapio vahvistaa Posi TV:lle viittaavansa kannanotollaan erityisesti korona-ajan rokotuksiin ja niihin liittyneeseen työelämäpaineeseen. Vapauden liiton Helsingin vaalipiirin vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokas Viveka Haapio ottaa ehdokasesittelyssään kantaa ihmisen itsemääräämisoikeuteen. ”Jokainen ihminen on vapaa ja hänellä on täysi vapaus päättää omasta kehostaan ja terveydestään parhaaksi katsomallaan […]

Politiikka 3 t sitten