Suomalainen ”faktantarkistuspalvelu” Faktabaari on saanut rahoitusta Yhdysvaltain valtiolta, Euroopan unionilta ja kansainvälisistä rahoitusohjelmista. Ulkomainen rahoitus herättää kysymyksen siitä, kuinka riippumatonta faktantarkistustoiminta on ja millaisia vaikutuksia rahoittajien tavoitteilla voi olla toiminnan painopisteisiin.
Faktabaari on itse vahvistanut saaneensa Yhdysvalloista rahoitusta. Faktabaari käsitteli USAIDin alasajoon liittynyttä kohua kesäkuussa 2025 julkaistussa artikkelissaan ja koitti selitellä ulkomailta virtaavaa rahoitusta Venäjän disinformaatiolla.
Kirjoituksessa Faktabaari nosti esiin Venäjän disinformaation vaikutuksen USAID-keskusteluun. Venäjän mahdollinen disinformaatio ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Yhdysvallat on itse päättänyt rahoittaa ulkomaisia järjestöjä ja mediakasvatushankkeita. Näiden rahoituspäätösten kriittinen tarkastelu ei itsessään ole disinformaatiota.
EU-rahoitus muodostaa merkittävän osan kokonaisuudesta
Yhdysvalloista saatu avustus on vain yksi osa Faktabaarin kansainvälistä rahoitusta. Faktabaari on osallistunut useisiin Euroopan unionin rahoittamiin hankkeisiin, kuten EDMO NORDIS-, Erasmus+-, CERV- ja Horizon-ohjelmien hankkeisiin.
Faktabaarin taustayhdistyksen vuoden 2024 toimintakertomuksessa mainitaan muun muassa NORDIS 2 -hanke, jonka ilmoitettu kokonaisbudjetti oli 341 700 euroa, sekä muita EU-hankkeita. Hankebudjetteja ei kuitenkaan pidä sekoittaa suoraan ulkomailta maksettuihin avustuksiin, sillä niihin voi sisältyä myös omarahoitusosuuksia.
Vuonna 2024 Faktabaarin taustayhdistyksen tuloista noin 378 000 euroa oli hankerahoitusta. Tämä vastasi lähes 80 prosenttia sen kokonaistuloista. Kaikki hankerahoitus ei ollut ulkomaista, mutta luvut osoittavat, kuinka merkittävässä roolissa on ulkomailta saatu rahoitus.
Kuka rahoittaa faktantarkistajia – ja millä ehdoilla?
Faktabaari kertoo olevansa poliittisesti riippumaton. Ulkomainen rahoitus ei automaattisesti tarkoita, että rahoittajat ohjaisivat julkaisuja tai määräisivät niiden sisällöstä. Mutta vanha sanonta kuuluu ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.
Kysymys riippumattomuudesta on perusteltu. Sekä Yhdysvaltain valtio että Euroopan unioni ovat poliittisia toimijoita, joilla on omat yhteiskunnalliset tavoitteensa.
Kun tällaiset toimijat rahoittavat mediakasvatusta, disinformaation torjuntaa ja faktantarkistukseen liittyviä hankkeita, kansalaisilla on oikeus tietää, millaisia ehtoja rahoitukseen sisältyy ja miten toimituksellinen riippumattomuus varmistetaan.