“Voisiko tämä olla totta?” Ihmiskunnan suurin kysymys – ovatko alienit todellisia – nousi nopeasti marginaalikeskustelusta yleiseen keskusteluun.
Trumpin ilmoitus paljastaa tiedot ufoista nosti aiheen viimein kansainväliseen valtamediaan. Presidentti Barack Obaman tokaisu pienessä podcastissa ja sitä seurannut Donald Trumpin naljaileva vastaus Air Force One -koneen käytävällä avasivat Pandoran lippaan. Aiemmin salaliittoteoriana pidetty kysymys levisi valtamedian otsikoihin BBC:tä myöten.
Tästä seurasi somen räjähdys, kuten nykyään sanotaan. Ihmiset jakautuivat leireihin. Osa pitää ilmoitusta hämäyksenä ja huomionsiirtona vaikkapa Epstein-tietojen käsittelystä, osa taas kiittää asian tulemista julkisuuteen.
Karaistuneiden salaliittoteoreetikkojen leirissä naureskellaan ihmisten sinisilmäisyydelle: heidän mukaansa kyse on jälleen yhdestä psykologisesta operaatiosta, jonka tarkoitus on siirtää huomio jostain muusta – kuten Epsteinista – tai toteuttaa niin sanottu Project Blue Beam, eli pelotella ihmiskuntaa ufoilla kaaoksen luomiseksi ja uuden maailmanjärjestyksen oikeuttamiseksi.
Materialistit turvautuvat järkeilyyn: elämää voi hyvinkin olla muuallakin, mutta tänne asti se ei pääsisi, koska valonnopeus on rajana.
Moni suhtautuu tietoon aggressiivisen kielteisesti. Tämä on ymmärrettävää, sillä maailmankuvan muutos on valtava. Jos asiaa ei ole aiemmin ajatellut, uudessa todellisuudessa on paljon sulateltavaa.
Entä todisteet?
UFO-kysymys on niin laaja, ettei yhtä pitävää todistetta sellaisen vaativalle ole. Kun epäilevälle näyttää yhden todisteen, sille löytyy aina jokin kumoava selitys. Jos puhuu laajasta todistusaineistosta kokonaisuutena, epäilijä haluaa sen yhden kiistattoman todisteen. Varmoja mielipiteitä tuntuu olevan kaikilla – oikeita kysymyksiä sitä harvemmalla.
Media on sidottu uskottavuuteensa; se ei voi vain julistaa asiaa todeksi. Juuri tästä syystä laaja paljastus edellyttää Trumpin tai Obaman kaltaisen auktoriteetin sanovan asian ääneen. Olennaista paljastumisessa on aiheen kohoaminen julkiseen keskusteluun.
Tavallaan UFO-asian julkistaminen on jo tapahtunut moneen kertaan, sillä todistemassa on laaja ja kattava. Tutkimusta, tietoa, kertomuksia ja raportteja on vuosikymmenien ajalta – jopa vuosituhansien, jos mukaan lasketaan megaliittiset löydöt ja alkuperäiskansojen kertomukset.
Kaikesta tästä on hyllymetreittäin kirjallisuutta, raportteja ja journalistista työtä. Mutta jos aineistoa ei itse aktiivisesti etsi ja siihen perehdy, siihen ei välttämättä koskaan törmää. Tästä syystä UFO-paljastuksessa olennaisinta on keskustelun nouseminen riittävän julkiseksi.
Julkisen keskustelun voi sanoa alkaneen vuonna 2017 The New York Timesin jutusta, jossa käsiteltiin Pentagonista vuotaneita videoita hävittäjälentäjien kohtaamista, fysiikan lakeja uhmaavista kohteista.
Sen jälkeen tietoja, videoita ja ilmiantajia on tullut esiin kiihtyvään tahtiin. Vuonna 2023 Yhdysvaltojen kongressissa järjestettiin ensimmäiset julkiset kuulemiset, joissa ilmiantajat, kuten David Grusch, kertoivat tiedoistaan. Samana vuonna ajettiin läpi niin kutsuttu UFO Disclosure Act -lakipaketti, jonka tarkoituksena oli edistää tietojen julkistamista ja niin sanottujen mustien projektien avaamista.
Pinnan alainen todellisuus
Suuri yleisö ei tiedä juuri mitään todellisuudesta, jossa ei-inhimillisen älyn teknologiaa ja aluksia on tutkittu vuosikymmeniä äärimmäisen pitkälle siiloutuneissa projekteissa. Myös suorat kontaktit ja jopa tietynlainen kanssakäyminen ei-inhimillisen älyn kanssa ovat tulleet esiin useissa kertomuksissa ja raporteissa.
Tunnetuimpia ovat armeijan ilmiantajien kertomukset ufoista, jotka ovat sammuttaneet tai muulla tavoin vaikuttaneet ydinaseisiin tavalla, jonka pitäisi olla mahdotonta. Tulkittu viesti on ollut, että ydinaseiden laajamittaista käyttöä ei ihmiskunnalta sallita – ajatus, joka lienee monille helpottava tässä maailmantilanteessa.
Todisteita siis on, mutta stigma “ufohörhöstä” on estänyt tehokkaasti keskustelun syntymistä. Kun asia julkaistaan valtamedian otsikoissa, kynnys keskusteluun madaltuu. Tämä puolestaan herättää kiinnostusta ja lisää esimerkiksi salaisissa tutkimusprojekteissa mukana olleiden rohkeutta kertoa näkemästään.
Nyt tilanne on muuttunut, ja paluuta entiseen tuskin enää on. Siksi Trumpin ilmoitus jäänee historiaan hetkenä, jolloin ihmiskunnan uusi todellisuus alkoi.
Keskustelu näyttääkin jo siirtyneen kysymyksestä “Onko ufoista todisteita?” kysymykseen “Mitä ne ovat?” – ja ennen kaikkea: “Mitä tämä tarkoittaa?”
Mitä tämä tarkoittaa?
Ajatus siitä, että ihmiskunta ei ole yksin, on helpommin sulateltava kuin koko UFO-todellisuuden kaninkolo.
Odotettavissa on epäuskoa ja kiivasta keskustelua, sillä UFO-paljastus avaa useita Pandoran lippaita, jotka voivat järisyttää ihmisten käsitystä todellisuudesta.
Vitsailu Area 51:stä ja hallituksen salaamista ufoista on yksi taso. Asiaan perehtyneet tutkijat puhuvat paljon syvemmästä todellisuudesta, johon liittyy paranormaalina pidettyjä ilmiöitä, kuten CIAn Project Stargate -etänäkemisohjelma, antipainovoiman tutkimus ja nollapiste-energiaan liittyvät patentit.
Oman lisänsä keskusteluun tuovat sosiaalisessa mediassa esiintyvät tilit, jotka väittävät välittävänsä viestejä ei-inhimilliseltä älyltä. Laaja ilmiö ovat myös kanavoijat, kuten Darryl Ankan kautta puhunut Bashar planeetalta Essassani. Basharin pragmaattiset selostukset universumin luonteesta ja rakenteesta ovat saavuttaneet laajan suosion, osittain siksi, että viesti on rauhanomainen ja positiivinen.
Suomennetun esimerkin Darryl Ankan kanavoimasta Basharista vuodelta 2024 voi katsoa tästä.
Monille voi olla yllätys, että ET:t näyttävät joidenkin mukaan viestivän aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Esimerkkinä mainitaan X:ssä esiintyvä Galaktisen Federaation tili, (@GalacticArrival) joka julkaisee ohjeita universumin rakenteesta, uskonnoista ja suhtautumisesta meneillään olevaan paljastusprosessiin. Onko sisältö todella ei-inhimillistä alkuperää, on mahdotonta varmistaa – jokaisen on tehtävä oma arvionsa.
Kaikesta tästä tietävälle ei ole ihme, ettei asiaa voi paljastaa kerralla. Uskomatonta kuulostavaa sisältöä on yksinkertaisesti liikaa. Siksi nyt tapahtuva paljastus näyttäytyy monille asteittaisena ja harkittuna prosessina, jonka tarkoituksena on valmistella kollektiivista tietoisuutta uuteen todellisuuteen askel kerrallaan.
Ufoissa ei ole kyse vain teknologiasta
UFO disclosure on pohjimmiltaan myös uskonnollinen ja henkinen ilmiö.
Kongressiedustaja Anna Paulina Luna, joka on ollut mukana liittovaltion salaisuuksien julkistamiseen liittyvässä työssä, on viitannut UFO-ilmiön liittyvän ulottuvuuksien välisiin olentoihin ja maininnut myös Raamatun Eenokin kirjan kertomuksia osana keskustelua.
Hän ei ole ainoa. Edustajat Tim Burchett ja Eric Burlison ovat perehtyneet aiheeseen. Alan tunnettuja nimiä ovat myös lakimies Daniel Sheehan ja tohtori Steven Greer, jotka ovat jakaneet näkemyksiään poliitikoille.
Joidenkin mukaan jopa presidentti Trumpin uskotaan olevan suorassa yhteydessä ET-tahoihin. Suoraa todistetta tästä ei ole, mutta väitteitä ja tulkintoja esitetään.
Syvemmälle mentäessä UFO-kysymys kytkeytyy kysymykseen todellisuuden luonteesta ja esimerkiksi inkarnaatiosta. Tässä kohdin liikutaan tieteen ja uskonnon rajapinnassa: mikä ihminen on? Olemmeko geneettisesti muokattuja? Onko materiaalinen maailma tietoisuuden luoma simulaatio?
Tältäkin saralta on odotettavissa kiivasta keskustelua. Osa uskovaisista näkee ei-inhimillisen älyn demonisena harhautuksena. Materialistisen maailmankuvan omaavat ateistit pyrkivät selittämään ilmiön rationaalisesti, hyväksymättä mitään oman viitekehyksensä ulkopuolelta.
Ainoa asia, josta tässä vaiheessa voi olla varma, on se, että keskustelu ei ole päättymässä ja kaikki tuntuu olevan mahdollista.
Kirjoittaja Sami Antinniemi tuottaa Löytöretki sarjaa Vesa Äijälän kanssa ja on syvällä UFO aiheen kaninkolossa.
