Julkisen sanan neuvosto antoi kesäkuun kokouksessaan useita langettavia päätöksiä, joista kolme liittyi tekoälyn tuottaman virheellisen tai täysin sepitteellisen sisällön julkaisemiseen. Tapaukset herättävät perustellun kysymyksen siitä, tarkistavatko toimitukset enää ollenkaan tietoja ennen niiden julkaisemista.
Julkisen sanan neuvosto käsitteli kesäkuun kokouksessaan useita kanteluita, jotka liittyivät tekoälyn käyttöön toimituksissa. Langettavat päätökset saivat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Lauttasaari-lehti. Tapauksissa yhteistä oli se, että tekoälyn tuottamaa virheellistä tai sepitteellistä sisältöä päätyi julkisuuteen journalistisena sisältönä.
Erityisen huomiota herättävä tapaus koski maaliskuun 2026 lopussa julkaistua uutista, jonka otsikon mukaan Suomessa olisi pudotettu venäläisiä drooneja. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat saivat tapauksesta langettavat päätökset. Vaikka droonien päätyminen Suomeen oli totta, väite niiden venäläisestä alkuperästä ja siitä, että ne olisi pudotettu, osoittautui toimitusten käyttämän tekoälyapurin sepittämäksi.
JSN piti vakavana sitä, että tekoälyn tuottama virheellinen tieto julkaistiin uutisena ilman, että kukaan toimituksessa tarkisti sen paikkansapitävyyttä alkuperäislähteestä. Neuvoston mukaan lehdet eivät osoittaneet riittävää lähdekriittisyyttä ja luopuivat samalla journalistisesta päätösvallastaan.
Tapaus on poikkeuksellisen olennainen koko median uskottavuuden kannalta. Tietojen tarkistaminen on yksi journalismin perusasioista, jopa sen keskeisimpiä tehtäviä. Siksi on vähintäänkin hämmentävää, että suurissa toimituksissa tekoälyn tuottama tieto saattoi päätyä julkaistavaksi ilman kunnollista varmistamista. Tekoäly voi olla toimituksille apuväline, mutta se ei voi korvata journalistista harkintaa, lähdekritiikkiä tai vastuuta julkaistusta sisällöstä.
Aamulehti sai samasta drooniuutisesta vapauttavan päätöksen. Lehti oli saanut jutun konsernin juttuvaihtona, mutta oli korjannut väitteen droonien venäläisyydestä jo ennen julkaisua. JSN katsoi, että Aamulehti oli tarkistanut tiedot riittävän hyvin.
Kolmas tekoälyyn liittynyt langettava päätös koski Lauttasaari-lehteä. Lehti oli julkaissut kaksi katugallupia, joiden tekstit ja kuvat paljastuivat jälkikäteen avustajan tekoälyllä tuottamiksi sepitteiksi. JSN mukaan lehti joutui kantamaan vastuun avustajansa menettelystä. Neuvosto katsoi, että lehti oli julkaissut sepitettä totena ja luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Kesäkuun kokouksessa annettiin myös kaksi muuta langettavaa päätöstä. Yle sai langettavan, koska henkilöstöalan yritystä ei kuultu ennen työpaikkailmoituksia koskeneen jutun julkaisua, vaikka yritys joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Ilta-Sanomat sai toisen langettavan haimasyöpää koskeneesta jutusta, jonka painetusta versiosta oli jäänyt pois taudin oireita käsitellyt osio. JSN mukaan otsikoille ei tällöin ollut jutussa katetta.
