Suomi on hankkinut satoja droonien häirintä- ja tunnistuslaitteita vahvistaakseen puolustustaan tilanteessa, jossa Naton itäiset jäsenmaat varautuvat entistä tarkemmin Venäjän ja Ukrainan sodan seurauksiin. Droonien käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2022 jälkeen, ja kiire vastatoimien kehittämiseen kasvoi entisestään syyskuussa, kun noin 20 epäiltyä venäläisdroonia lensi Puolan ilmatilaan ja ammuttiin alas, uutisoi Reuters.
Niinisalon harjoitusalueella esitellyt SkyWiper Omni Max -häirintälaitteet, jotka on valmistanut liettualainen NT Service, muodostavat satojen metrien laajuisen suojakuvun ja estävät droonien ohjaus-, video- ja navigointisignaalit. Eversti Mano-Mikael Nokelainen kertoi, että laitteita sijoitetaan kriittisen infrastruktuurin, kuten varuskuntien, ympärille. Hänen mukaansa droonien torjunta on nyt keskeinen osa joukkojen omaa suojautumista, sillä droonien pääsy ryhmitysten yläpuolelle voi paljastaa koko yksikön sijainnin.
Häirintälaitteiden lisäksi puolustusvoimat on hankkinut käsikäyttöisiä Airfence-droonitunnistimia suomalaiselta Sensofusionilta sekä israelilaisen Smartshooter-yhtiön Smash-lisätähtäimiä, jotka helpottavat droonien alas ampumista. Nokelainen ei kommentoinut Suomen kykyjä torjua suurempia drooneja, mutta kertoi uuden kaluston olevan tarkoitettu ennen kaikkea pieniin tiedusteludrooneihin.
Suomella on lähes tuhat FPV-tiedusteludroonia, sekä Yhdysvalloissa että kotimaisen Instan valmistamia, ja maassa koulutetaan vuosittain jopa 500 uutta droonipilottia. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Valimäki, totesi, että ensi vuonna on tulossa lisää hankintoja sekä droneista että torjuntakalustosta. Hänen mukaansa varastojen kasvattaminen ei kuitenkaan ole järkevää, sillä teknologia kehittyy nopeasti ja osa laitteista vanhenee nopeasti. Siksi hankinnat mitoitetaan koulutustarpeiden mukaan ja kriisiaikoja varten on rakennettava kotimaista tuotantokapasiteettia.
Droonien merkitys sodankäynnissä on kasvanut nopeasti, sillä etäohjatut järjestelmät voivat havaita ja tuhota kohteita tehokkaasti. Viime kuukausina myös Euroopan ilmatilaa on häiritty useilla tunnistamattomilla droonilennoilla. Niinisalossa harjoituksiin osallistunut varusmies Mikael Vihera kertoi, että droonien yleistyminen on tehnyt taistelukentällä selviytymisestä aiempaa vaikeampaa: yksikin havainto voi paljastaa kokonaisen joukon sijainnin.
Toimittaja
Daniel Elg
