Suomessa ollaan siirtymässä yhä vahvemmin digitaaliseen viranomaisasiointiin, kun viranomaisposti ohjataan ensisijaisesti sähköiseen muotoon Suomi.fi-viestien kautta. Muutokset liittyvät lakiin hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016). Muutoksien myötä käytännössä kaikki täysi-ikäiset suomalaiset, jotka asioivat digitaalisesti, liitetään digitaalisen palvelun käyttäjiksi.
Muutos tekee digitaalisesta viranomaispostista käytännössä oletuksen miljoonille suomalaisille. Ennestään yli 2,2 miljoonaa käyttäjää kattanut Suomi.fi-viestit laajenee arviolta yli neljän miljoonan ihmisen arkeen, kun noin kaksi miljoonaa uutta käyttäjää liitetään palveluun automaattisesti vahvan tunnistautumisen yhteydessä.
Kun kansalainen kirjautuu esimerkiksi Verohallinnon tai Kelan palveluun pankkitunnuksilla, hänet ohjataan ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön. Samalla pyydetään sähköpostiosoite ja sen vahvistus. Tämän jälkeen viranomaisviestit – kuten veropäätökset, sakot ja ajanvaraukset – toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti, eikä paperipostia enää automaattisesti lähetetä kotiin.
Kansalaiselle tulee velvollisuus seurata Suomi.fi-viestejä. Tämä muuttaa kansalaisen roolia passiivisesta postin vastaanottajasta aktiiviseksi digitaalisen postilaatikon seuraaja. Vastuu viranomaisviestien seuraamisesta siirtyy yhä selvemmin yksilölle, vaikka saapumisilmoituksia tarjotaan sähköpostin ja sovellusten kautta.
Vaikka uudistusta perustellaan tehokkuudella, kustannussäästöillä ja ympäristösyillä, se herättää myös merkittävää kritiikkiä pakollisuuden vuoksi.
Vaikka palvelun käyttö ei ole muodollisesti täysin pakollista, käytännössä se koskee kaikkia, jotka käyttävät digitaalisia palveluita – eli suurinta osaa väestöstä. Mahdollisuus palata paperipostiin on olemassa, mutta se vaatii erillisen valinnan Suomi.fi alustalla ja on voimassa vain määräajan (365 päivää kerrallaan).
Tietoturvariskit kasvavat
Kun kaikki viranomaisviestintä keskitetään yhteen palveluun, syntyy laaja ja arvokas tietovaranto. Tällainen kokonaisuus voi muodostua houkuttelevaksi kohteeksi kyberhyökkäyksille, myös valtiollisella tasolla.
Vaikka viranomaiset vakuuttavat järjestelmien turvallisuutta, täydellistä suojaa ei ole olemassa. Yhden palvelun haavoittuvuus voi pahimmillaan koskettaa miljoonia kansalaisia samanaikaisesti.
Digitaalinen kuilu syvenee
Uudistus herättää kysymyksiä myös yhdenvertaisuudesta. Vaikka paperiposti säilyy niille, jotka eivät käytä digipalveluita lainkaan – monet iäkkäät, teknologiaa vieroksuvat tai digitaidoiltaan rajalliset henkilöt – voivat jäädä heikompaan asemaan.
Tehokkuutta vai hallinnan keskittämistä?
Viranomaiset korostavat uudistuksen hyötyjä: nopeampaa viestintää, pienempiä kustannuksia ja sujuvampaa asiointia. Kriitikot puolestaan näkevät kehityksessä merkkejä hallinnan keskittämisestä ja yksilön valinnanvapauden kaventumisesta.
Digitaalinen viranomaisposti ei siis ole pelkkä käytännön uudistus, vaan osa laajempaa muutosta, jossa julkinen hallinto rakentuu yhä vahvemmin yhden keskitetyn digitaalisen ekosysteemin varaan.
Suomi.fi viestit, Digitaalinen identiteettilompakko liittyvät samaan digitalisaatiokehitykseen, jossa julkisen hallinnon palvelut ja kansalaisen tunnistautuminen kootaan yhtenäisen digitaalisen infrastruktuurin alle.
