Turun yliopiston Punkkipankkiin on lähetetty tänä vuonna jo noin 20 000 puutiaista eri puolilta Suomea. Loppukesästä tutkijoiden huomio kohdistuu tavallisten puutiaisten lisäksi Suomessa harvinaisiin Hyalomma- ja Dermacentor-lajeihin, joita voi esiintyä erityisesti elo–syyskuussa.
Turun yliopiston vuonna 2026 käynnissä oleva Punkkipankki-hanke on kerännyt kevään ja alkukesän aikana jo noin 20 000 puutiaisnäytettä.
Näytteiden perusteella tutkijoille on alkanut muodostua alustava kuva siitä, miten eri puutiaislajien esiintyminen Suomessa mahdollisesti muuttuu.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Punkkipankki-hankkeen vastuullisen johtajan, lääketieteellisen entomologian dosentin Jani Sormusen mukaan keväällä ja alkukesästä näytteiden joukossa oli odotetusti runsaasti taigapunkkeja.
”Keväällä ja alkukesästä saimme erittäin paljon taigapunkkinäytteitä, kuten oli odotettavissa. Tämä laji lähtee liikkeelle heti lumien sulettua ja on varsin aggressiivinen, mikä lisää ihmisten ja lemmikkien kohtaamisia sen kanssa”, Sormunen kertoo.
Hänen mukaansa taigapunkkien kannat vaikuttavat vahvistuneen monilla alueilla, mutta niiden maantieteellisissä esiintymisalueissa ei alustavasti näyttäisi tapahtuneen merkittäviä muutoksia.
Tavallisten puutiaisten huippukausi on vasta edessä
Taigapunkkien aktiivisuus vähenee voimakkaasti juhannuksen jälkeen ja loppuu lähes kokonaan heinäkuun aikana.
Tavalliset puutiaiset puolestaan pysyvät aktiivisina huomattavasti pidempään, jopa syys–lokakuulle. Havaintomäärien huippuja nähdään usein juuri elo- ja syyskuussa.
Tutkijat toivovatkin kansalaisten jatkavan puutiaisten lähettämistä Punkkipankkiin myös loppukesän aikana.
Sormusen mukaan pelkästään kevääseen ja alkukesään painottuva aineisto voisi antaa vääristyneen kuvan eri lajien yleisyydestä.
Puutiaishavaintoja keräävään Punkkilive-palveluun on ilmoitettu tänä vuonna jo yli 210 000 havaintoa, mikä on uusi ennätys.
Tutkijoita kiinnostavat nyt raidallisilla jaloilla liikkuvat punkit
Loppukesän edetessä tutkijoiden kiinnostus kohdistuu Suomessa yleisten lajien lisäksi harvinaisempiin tulokkaisiin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Erityisesti havaintoja toivotaan Hyalomma-suvun puutiaisista. Ne tunnetaan muun muassa siitä, että ne toimivat Krimin-Kongon verenvuotokuumeviruksen merkittävinä välittäjinä alueilla, joilla virus kiertää.
Hyalomma-puutiaiset eivät ole vakiintuneet Suomeen lisääntyviksi populaatioiksi, sillä kylmät talvet estävät niiden pysyvän asettumisen.
Nuoria yksilöitä kulkeutuu kuitenkin Suomeen vuosittain muuttolintujen mukana Pohjois-Afrikasta ja Välimeren alueelta.
”Hyalommat ovat erittäin kiinnostava ryhmä koko Euroopan tasolla, sillä ne ovat leviämässä varsin nopeasti ja levittävät vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumevirusta”, Sormunen sanoo.
Hänen mukaansa Suomeen saapuvat nuoret yksilöt voivat kehittyä aikuisiksi, jos kesä on riittävän lämmin.
Kesällä 2024 Helsingissä havaittiin ensimmäistä kertaa aikuisia Hyalomma-yksilöitä.
