Suomalaiset Euroopan neuvostossa: Kestävä rauha Ukrainaan edellyttää Venäjän vastuuseen saattamista

Suomalaiset kansanedustajat korostivat Euroopan neuvoston yhteydessä, että kestävä rauha Ukrainaan on mahdollinen vain, jos Venäjä saatetaan vastuuseen sodan aikana tehdyistä rikoksista. Edustajien mukaan oikeudellinen vastuu on keskeinen edellytys rauhanprosessille ja kansainvälisen oikeuden uskottavuudelle.

Puheenvuoroissa painotettiin Venäjän velvollisuutta vastata sotarikoksista ja muista vakavista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista. Suomalaisedustajien mukaan ilman rikosoikeudellista vastuuta rauha ei voi olla oikeudenmukainen eikä kestävä.

Kansainvälisessä oikeudessa Ukrainan sotaa koskevat tutkinnat eivät kuitenkaan rajoitu vain yhteen osapuoleen. Käynnissä olevat sotarikostutkinnat kattavat koko konfliktin ja kaikki osapuolet, ja tutkintavaltuudet koskevat sekä valtiollisia että yksittäisiä toimijoita. Tämä lähtökohta on kirjattu kansainvälisiin oikeusmekanismeihin, joiden tehtävänä on selvittää rikosepäilyt puolueettomasti.

Ukrainan viranomaiset ovat sodan aikana ilmoittaneet tutkivansa myös omien joukkojensa epäiltyjä rikoksia. Ukrainan oikeusjärjestelmässä on käsitelty sotarikosepäilyjä, ja tuomioita on annettu yksittäisissä tapauksissa. Viranomaisten mukaan tutkinnat ovat osa pyrkimystä osoittaa sitoutumista kansainväliseen oikeuteen ja vastuullisuuteen sodan oloissa.

Eduskunnan tiedotteessa ja suomalaisedustajien kannanotoissa Ukrainan omat sotarikostutkinnat eivät kuitenkaan nousseet esiin. Puheenvuorot keskittyivät yksinomaan Venäjän vastuuseen ja erillisen rikostuomioistuimen tarpeeseen, jolla käsiteltäisiin hyökkäysrikosta.

Asiantuntijoiden mukaan rauhanprosessien yhteydessä oikeudenmukaisuuden periaate perustuu siihen, että kaikki vakavat rikosepäilyt tutkitaan riippumattomasti ja yhdenvertaisesti. Kansainvälisessä oikeudessa vastuu ei ole kollektiivinen, vaan kohdistuu yksittäisiin tekoihin ja tekijöihin riippumatta osapuolten asemasta sodassa.

Euroopan neuvoston rooli on korostunut erityisesti ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden valvojana. Jäsenvaltioiden odotetaan noudattavan johdonmukaista linjaa, jossa rikosoikeudellista vastuuta tarkastellaan kokonaisuutena eikä vain poliittisesti määritellyn osapuolen kautta.

Keskustelu kestävästä rauhasta Ukrainassa jatkuu tilanteessa, jossa sotarikostutkinnat etenevät rinnakkain sotatoimien kanssa. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta rauhan edellytykset kytkeytyvät siihen, miten kattavasti ja tasapuolisesti rikosepäilyt lopulta käsitellään.

Toimittaja
Juha Korhonen

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi 7 t sitten

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

9 t sitten

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa 18 t sitten