Presidentti Alexander Stubb piti uudenvuodenpuheensa 1. tammikuuta 2026 Presidentinlinnasta suorana lähetyksenä. Tämä eroaa edellisen presidentin Sauli Niinistön tavasta taltioida uudenvuoden puhe etukäteen. Stubb piti puheen virallisilla kielillä: suomeksi, ruotsiksi ja myös englanniksi. Tämä on poikkeuksellista ja se viestii kansainvälisen yleisön tavoittamisesta ja osoittaa pyrkimystä globaalin näkyvyyden lisäämiseen.
Suhde Yhdysvaltoihin ja ”kansainvälisen politiikan harmaan sävyt”
Puheessaan Stubb korosti, että Suomen ja Euroopan suhde Yhdysvaltoihin on murroksessa: ”meidän on totuttava uuteen”. Hän totesi myös, että ”emme ole aina Yhdysvaltojen kanssa samaa mieltä”.
Stubb painotti, että ulkopolitiikka ei ole mustavalkoista, vaan täynnä harmaan sävyjä. ”Suomen etu edellyttää maailman näkemistä sellaisena kuin se on, ei vain sellaisena kuin toivoisimme sen olevan”. Tämä ajatuskuvio jäi vähän epäselväksi.
Hän linjasi, että Suomen diplomatia perustuu arvoihin, intresseihin ja tekoihin, ei moralisointiin tai identiteettipolitiikkaan. Kansainvälisten instituutioiden ja sääntöjen vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta ovat hänen mukaansa keskeisiä tavoitteita. Stubb kertoi, että Suomen tavoitteina on rauha, kasvu ja välittäminen, ja viittasi Suomen rooliin rauhanrakentajana.
Pohjoismaat, Eurooppa ja globaalin yhteistyön merkitys
Stubb totesi, että Suomen läheisimmät ystävät ovat Pohjoismaissa ja Euroopassa, ja painotti yhteistyön tiivistämistä ja syventämistä. Hän korosti, että Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan, ja että maailman suuria haasteita ei ratkaista pelkästään eurooppalaisten kesken.
Hän näki yhteistyön uusien kumppanimaiden kanssa mahdollisuutena ja mainitsi Aasian, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan roolin globaalin kasvun vetureina.
Liberaali maailmanjärjestys
Suomen turvallisuus perustuu Stubbin mukaan vahvaan puolustukseen, NATO-jäsenyyteen ja EU-jäsenyyteen. Stubb muistutti, että monenkeskisyys ja yhteiset säännöt ovat paras keino löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin ja rakentaa liberaalia maailmanjärjestystä. Liberaali maailmanjärjestys perustuu demokratialle ja ihmisoikeuksille, monenkeskiseen yhteistyöhön kansainvälisten järjestöjen (YK, WTO, IMF, WHO, EU, NATO) kautta sekä vapaiden kansainvälisten markkinoiden edistämiseen.
Venäjä, Ukraina ja turvallisuuspoliittinen näkökulma
Presidentti totesi, että suhde Venäjään on muuttunut pysyvästi viime vuosina. Hän varoitti, että vaikka Ukrainan sota saattaa olla päättymässä, ei ole varmaa onko Venäjä valmis rauhaan. Stubb kertoi, että Suomi jatkaa Ukrainan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden suojelemista. Hän totesi että ”Ukraina on osa vapaata ja demokraattista Eurooppaa.”
Stubb painotti, että rauhan saavuttaminen on usein kompromissi, ja että Suomi ja sen liittolaiset pitävät huolta siitä, ettei Venäjä enää hyökkää naapurimaiden kimppuun. Mahdollisuus suhteiden parantamiseen Venäjän kanssa on Stubbin mukaan Venäjän käsissä. Toimivaa ja rauhanomaista suhdetta Venäjään haetaan.
Vastuullista talouspolitiikkaa, osaamista ja maahanmuuttoa
Presidentti ilmaisi huolensa Suomen julkisen talouden tilasta ja totesi, että vastuullinen talouspolitiikka on jatkuvaa pitkäkestoista työtä, eikä yksittäisen hallituksen asia. ”Ei voi olla niin, että yksi sopeuttaa ja seuraava jakaa avokätisesti”, hän sanoi. ”Ilman kasvua ei ole hyvinvointia.”
Hän korosti panostuksia osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen ja vihreään kasvuun, jotta Suomi pysyy houkuttelevana investoinneille ja osaaville ihmisille. Hän totesi myös: ”NATO-Suomeen on turvallista investoida nyt ja tulevaisuudessa.” Stubb käytti termiä NATO-Suomi, joka korostaa Suomen sotapoliittista identiteettiä NATO:n jäsenenä. NATO-Suomi on sotapoliittinen ja kansallisvaltion päätöksen teon yhdistävä termi ja se esitetään jonkinlaisena “luonnollisena” identiteetin osana.
Väestörakenteesta ja työmarkkinoista Stubb sanoi: ”on selvää että, tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa”, huomioiden väestönkehityksen ja ikärakenteen haasteet.
EU ja talouden vakaus
Geopolitiikan myllerrys vaikuttaa talouteen, mutta Stubbin mukaan EU-jäsenyys vakauttaa taloutta: ”Onneksi olemme EU:n jäseniä.” Hän ylisti teknologian uusia suomalaisia start up -yrityksiä ja mineraalivaroja. Stubb sanoi haluavansa jatkossakin edistää suomalaista vientiä maailmalla.
Ilmastonmuutos keskeisenä kysymyksenä
Stubb käsitteli ilmastonmuutosta. Hän arvioi, että sen torjunta saattaa jäädä maailmanmyllerryksen varjoon, mutta korosti sen olevan eksistentiaalinen kysymys: ”Maat, jotka ottavat ilmastonmuutoksen vakavasti, tulevat saamaan merkittävää etulyöntiasemaa tulevaisuudessa.”
Suomi maailman onnellisin maa ja kansa
Puheensa lopussa Stubb viittasi siihen, että kaikilla mittareilla Suomi on maailman paras maa ja mainitsi Maailman talousfoorumin WEFin julkaisemaan tutkimuksen (1 000 suomalaisen otanta), jonka mukaan ollaan ”maailman onnellisin kansa”. Vastapainona ihanteelliselle tutkimukselle Stubb puhui kansalaisten talousvaikeuksista, perheväkivallasta, työttömyydestä ja rasismista. Hän korosti auttamisen, välittämisen, tunnustamisen ja kulttuurin tärkeyttä.
Lopuksi Stubb totesi: ”Rauhan, kasvun ja välittämisen vuosi tehdään yhdessä.”
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ